Mary Cassatt – impressionismen, mor och barn och det moderna livets skildrare
Mary Cassatt on yhdysvaltalainen taiteilija, josta tuli impressionistien läheisin ystävä Pariisissa ja joka teki äidin ja lapsen kohtaamisesta yhden 1800-luvun uraauurtavimmista aiheista. Hän syntyi vuonna 1844 Pennsylvaniassa, muutti Pariisiin 1860-luvun puolivälissä ja oli ainoa amerikkalainen, joka osallistui impressionistien neljään kahdeksasta näyttelystä. Hänen maalauksissaan ja grafiikassaan on sekä hellä että tarkka katse: hän ei kuvannut lapsuutta sentimentaalisena idyllinä vaan arkisena työnä, jossa on painoa, lämpöä ja toisinaan uhmakkuutta.
Tällä sivulla käydään läpi Cassattin elämää Philadelphiasta Pariisin salonkiin, hänen ystävyyttään Edgar Degasin kanssa sekä hänen myöhempiä vuosiaan, jolloin näkö alkoi heikentyä. Tarkastelemme hänen tärkeimpiä teoksiaan, tekniikkaansa öljymaalauksessa, pastellimaalauksessa ja värigrafiikassa, hänen asemaansa Tukholman Nationalmuseumin ruotsalaisessa kokoelmassa sekä taidemarkkinoilla, joilla hän saavutti huutokauppaennätyksensä lokakuussa 2022. Mukana on myös käytännön opas hänen taiteensa ripustamiseen kotona, aikajana ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Lisäksi syksy 2026 on erityisen hyvä ajankohta lukea hänestä: hänen kuolemansa satavuotismuistoa juhlistetaan näyttelyillä sekä Washingtonissa että Pariisissa.
Sisältö
↓ Vem var Mary Cassatt?
↓ Från Allegheny till Paris – liv och skolning
↓ Cassatts viktigaste verk
↓ Teknik, färg och konstnärlig signatur
↓ Japonismen, kvinnobilden och arvet
↓ Cassatt i Sverige och Norden
↓ Marknad, museer och jubileumsåret 2026
↓ Cassatts bildvärld i hemmet
↓ Tidslinje över liv och eftermäle
↓ Relaterade konstnärer och rörelser
↓ Vanliga frågor om Mary Cassatt
Kuka Mary Cassatt oli?
Mary Stevenson Cassatt föddes den 22 maj 1844 i Allegheny City, numera en del av Pittsburgh i Pennsylvania, i en förmögen och berest familj. Hennes bror Alexander blev senare president för Pennsylvania Railroad, och familjen tillbringade flera år i Europa under hennes barndom, vilket gav henne en första inblick i fransk och tysk kultur. Att hon som ung kvinna ändå ville bli yrkesmålare var inte självklart i det borgerliga Philadelphia: enligt flera biografier motsatte sig hennes far länge planen. Cassatt gick sin egen väg, och när hon dog den 14 juni 1926 på Château de Beaufresne utanför Paris hade hon varit bosatt i Frankrike i över ett halvt sekel.
Pikatiedot: Syntynyt 22. toukokuuta 1844 Allegheny Cityssä, Pennsylvaniassa, kuollut 14. kesäkuuta 1926 Château de Beaufresnessa Pariisin lähellä 82-vuotiaana. Opiskeli Pennsylvania Academy of the Fine Artsissa Philadelphiassa vuosina 1861–1865 ja muutti Pariisiin vuonna 1866. Pääsi ensimmäistä kertaa Pariisin salongin näyttelyyn vuonna 1868 teoksella A Mandoline Player. Edgar Degas kutsui hänet mukaan vuonna 1877, ja hän osallistui impressionistien näyttelyihin vuosina 1879, 1880, 1881 ja 1886. Maalasi 58 jalkaa pitkän seinämaalauksen Chicagon maailmannäyttelyn Women's Building -paviljonkiin vuonna 1893. Sai Légion d'honneur -kunniamerkin vuonna 1904. Huutokauppaennätys: Young Lady in a Loge Gazing to Right, 7,49 miljoonaa dollaria kuluineen Christie'sillä New Yorkissa lokakuussa 2022. Tukholman kansallismuseo osti vuonna 2021 hänen sisarensa Lydian muotokuvan.
Cassattia kutsutaan usein amerikkalaiseksi impressionistiksi, mutta nimitys peittää enemmän kuin paljastaa. Hän oli kyllä ryhmän ainoa amerikkalainen näytteilleasettaja, mutta myös yksi sen itsenäisimmistä äänistä, taitava graafikko, joka teknisesti uudistavilla värietsauksillaan meni pidemmälle kuin useimmat miespuoliset kollegansa, sekä neuvonantaja, joka auttoi varakkaita amerikkalaisia ostamaan ranskalaista taidetta, joka nykyään on esillä New Yorkin Metropolitan Museumissa. Kriitikko Gustave Geffroy luki hänet vuonna 1894 yhdessä Berthe Morisot'n ja Marie Bracquemondin kanssa impressionismin kolmen suuren naisen joukkoon, ja Ruotsin kansallismuseo käyttää samaa kuvausta Tukholmassa esillä olevia hänen teoksiaan käsittelevässä lehdistötiedotteessaan.
Hänen suurin vahvuutensa on aihevalinta. Siinä missä Claude Monet maalasi valoa veden yllä ja Pierre-Auguste Renoir auringonpilkuissa tanssivia pareja, Cassatt pysytteli lähellä sosiaalisen elämän arkista ydintä: lapsi nojaa käsivarteen, nainen lukee lehteä, äiti pitää peiliä tyttärelleen, sisar juo teetä aitiopaikalla. Hän kuvasi nykyajan naisia aktiivisina, omia ajatuksiaan ajattelevina ihmisinä, mikä oli poikkeuksellista aikana, jolloin naiset olivat yleensä malleja eivätkä aiheita.
Alleghenystä Pariisiin – elämä ja opiskelu
Philadelphia ja Pennsylvania Academy
Cassatt aloitti teini-ikäisenä opinnot Pennsylvania Academy of the Fine Artsissa, Yhdysvaltain vanhimmassa taidekoulussa, ja opiskeli siellä 1860-luvun alkupuoliskon. Opetus perustui kipsivalosten jäljentämiseen ja hyvin rajalliseen elävien mallien valikoimaan, ja miespuoliset opiskelutoverit ja opettajat pilkkasivat naisopiskelijaa usein. Useiden elämäkertureiden mukaan hän lopetti opinnot runsaan neljän vuoden jälkeen kyllästyttyään siihen, ettei opetus koskaan edennyt pintapuolisia harjoituksia pidemmälle. Hän halusi nähdä todelliset mestarit, ja mestarit olivat Euroopassa. Sisällissodan päätyttyä hän matkusti Eurooppaan äitinsä ja perhetuttaviensa kanssa.
Pariisi, Louvre ja Pariisin salonki 1868
Pariisissa ei vuonna 1866 ollut taidekoulua, joka olisi ottanut naisia opiskelemaan samoilla ehdoilla kuin miehiä. Cassatt teki kuten Morisot ja monet muut: hän kopioi teoksia Louvressa, otti yksityistunteja Charles Joshua Chaplinilta ja opiskeli jonkin aikaa Jean-Léon Gérômen johdolla. Vuonna 1868 hän tapasi lyhyesti Thomas Couturen. Samana vuonna hänen teoksensa A Mandoline Player hyväksyttiin Pariisin salongin, virallisten ja vaikutusvaltaisten taidemessujen, näyttelyyn. Hän käytti nimeä Mary Stevenson Cassatt. Seuraavina vuosina hän matkusti Italiaan ja Espanjaan, missä hän muun muassa opiskeli Correggiota Parmassa. Hän kehitti tyylin, joka oli lähempänä Velázquezia ja Courbet’ta kuin impressionistien vaaleaa palettia. Koko 1870-luvun ensimmäisen puoliskon ajan hän asetti teoksiaan näytteille Salonissa, mutta oli yhä tyytymättömämpi vallitsevaan tuomaristokäytäntöön.
Degas, pastellimaalaus ja itsenäiset taiteilijat 1877–1886
Hän on itse kuvannut uransa käänteentekevää hetkeä. Vuonna 1875 hän näki yhden Edgar Degas’n pastellimaalauksista pariisilaisessa näyteikkunassa ja kertoi kuvan muuttaneen hänen tapaansa nähdä. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1877, hän tapasi Degas’n kasvotusten. Degas huomasi hänen piirtäjänlahjansa ja kutsui hänet mukaan itsenäisten taiteilijoiden, siis impressionistien, näyttelyyn. Nämä olivat juuri tuolloin kehittämässä omaa näyttelytoimintaansa Salongin ulkopuolella. Cassatt suostui ja kertoi tehneensä sen ilomielin: ensimmäistä kertaa hän saattoi työskennellä ajattelematta lainkaan tuomariston makua.
”Minulla oli tapana mennä sinne, painaa nenä litteäksi ikkunaa vasten ja imeä itseeni kaiken, mitä hänen taiteestaan saatoin. Se muutti elämäni.” – Mary Cassatt Degas’n pastellimaalauksesta näyteikkunassa vuonna 1875 (vapaa käännös)
Hän osallistui impressionistien näyttelyihin vuosina 1879, 1880, 1881 ja 1886. Ensimmäisessä niistä hän asetti näytteille yli kymmenen teosta, mukaan lukien muotokuvan Lydia aitiopaikalla, helmikaulakoru yllään. 1880-luvulla hän ystävystyi läheisesti Degas’n kanssa. Degas jakoi hänen kiinnostuksensa grafiikkaan ja naisten arkielämään, mutta saattoi olla myös kriittinen ja sarkastinen. He olivat taiteellisesti tasavertaisia. Cassatt auttoi Degas’ta usein myymään teoksiaan, ja tämän kerrotaan saaneen vaikutteita hänen tavastaan peittää siveltimenjäljet. Kumpikaan ei mennyt naimisiin, ja heidän kirjeenvaihtonsa on nykyään osoitus kunnioittavasta ja toisinaan jännittyneestä suhteesta. Vuonna 1886 Cassatt osallistui kahdeksanteen ja viimeiseen impressionistinäyttelyyn.
Cassattin tärkeimmät teokset
Cassattilta jäi laaja tuotanto öljymaalauksia, pastelleja ja grafiikanlehtiä, joista useimmat käsittelevät naisia ja lapsia. Alla esitellään teokset, joita museoissa ja oppikirjoissa nostetaan useimmin esiin.
Pikkutyttö sinisessä nojatuolissa (1878)
Cassattin impressionistisen kauden tunnetuimmassa teoksessa lapsi on käpertynyt liian suureen siniseen nojatuoliin auringon valaisemassa salongissa. Lapsi istuu jalat ojennettuina, ja hänen ilmeensä on pikemminkin kyllästynyt kuin suloinen. Taustan nojatuolit ovat epäjärjestyksessä. Maalaus on nykyään Washingtonin National Gallery of Artissa. Perimätiedon mukaan Salonki hylkäsi teoksen, minkä jälkeen Cassatt asetti sen näytteille yhdessä impressionistien kanssa. Degas auttoi häntä muokkaamaan taustaa. Teos on varhainen osoitus hänen kyvystään kuvata lapsuutta ilman sentimentaalisuutta: lapsi on omatahtoinen ihminen, ei koriste-esine vanhempiensa olohuoneessa.
Le Figaroa lukemassa (1878) ja perhemuotokuvat
Cassattin perhe seurasi häntä Pariisiin: hänen vanhempansa ja sisarensa Lydia asuivat hänen luonaan 1870-luvulla, ja heistä tuli hänen tärkeimmät mallinsa. Vuodelta 1878 peräisin oleva Le Figaroa lukemassa on muotokuva hänen äidistään valkoinen huivi päässään ja sanomalehti levällään. Se on yksi aikakauden maalauksen suorimpia kuvauksia vanhemmasta naisesta. Vuonna 1882 kuollut Lydia oli hänen rakkain mallinsa, ja hän esiintyy useissa 1870-luvun lopun suurissa maalauksissa: teatteriaitiossa, teepöydän ääressä ja puutarhassa. Nationalmuseumin vuonna 2021 ostama Lydian muotokuva kuuluu samaan teosryhmään.
Nainen teepöydän ääressä ja Veneilyretki
Nainen teepöydän ääressä, maalattu 1883–1885, on New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa, ja se on yksi hänen tunnetuimmista teepalvelun ääressä istuvaa naista esittävistä maalauksistaan. Siinä hänen serkkunsa, rouva Riddle, istuu hienossa salongissa. Posliini muodostaa pienen asetelman, ja naisen ilme on yhtä aikaa hillitty ja haastava. Veneilyretki, joka on nykyään Washingtonin National Gallery of Artissa, esittää naista lapsi sylissään vaaleanvärisessä veneessä. Teoksen sommittelu on voimakas ja lähes japanilainen. Molemmat teokset osoittavat, kuinka taitavasti hän yhdisti hahmot ja pinnat kadottamatta ihmisten persoonallisuutta.
The Child's Bath (1893) ja äitiä ja lasta esittävät maalaukset
Cassattiin useimmin yhdistetty teos on vuonna 1893 tehty The Child's Bath, joka kuuluu Art Institute of Chicagon kokoelmiin. Ylhäältä päin kuvatussa näkymässä nainen ja lapsi ovat peseytymässä: lapsen jalat ovat pesuvadissa ja äiti pitää kädellään lapsen jalasta. Sommittelussa näkyy selvästi japanilaisten puupiirrosten vaikutus: korkea perspektiivi ja voimakas rytmi. Äidistä ja lapsesta tuli 1890-luvulla hänen pääaiheensa, ja malleina hän käytti Ranskan kylien asukkaita eikä oman perheensä jäseniä. Hän ei itse koskaan ollut äiti, mutta hänestä tuli eräänlainen äitiyden ruumiillisen ja emotionaalisen arjen asiantuntija. Aiemmassa teoksessa Mother About to Wash Her Sleepy Child vuodelta 1880 sama aihe on toteutettu perinteisemmällä öljymaalaustekniikalla, ja se havainnollistaa hyvin hänen ilmaisunsa muutosta.
Tekniikka, väri ja taiteellinen tunnusmerkki
Öljymaalaus ja pastelli – ääriviiva ennen väriä
Cassatt oli ennen kaikkea piirtäjä. Hän rakensi hahmonsa varmalla ääriviivalla ja käytti usein selkeää viivankulkua käsien ja kasvojen ympärillä. Väri täytti muodot sen sijaan, että muodot olisivat syntyneet väristä. Tämä erottaa hänet Monet’n häilyvistä pinnoista ja tuo hänet lähemmäs Degasia, jonka viivankäyttöä hän ihaili. Hänen 1870-luvun öljymaalauksensa ovat tummempia ja realistisempia, ja niissä näkyy Courbet’n ja Manet’n selvä vaikutus; vuodesta 1880 alkaen paletti vaaleni ja sivellintyöskentely vapautui.
1890-luvulla hän siirtyi yhä enemmän pastelliin, joka mahdollisti nopeamman työskentelyn mallien kanssa ja tuotti pehmeän, lähes samettisen pinnan. Hänen äitejä ja lapsia esittävät pastellimaalauksensa ovat nykyään markkinoiden halutuimpia.
Värillinen etsaus ja kuivaneula vuoden 1890 jälkeen
Ehkä hänen suurin tekninen saavutuksensa ovat vuosina 1890–1891 tekemänsä värivedokset. Pariisin École des Beaux-Artsissa vuonna 1890 järjestetyn suuren japanilaisten puupiirrosten näyttelyn jälkeen hän alkoi kokeilla yhdessä Degasin ja Camille Pissarron kanssa värillistä etsausta, akvatintaa ja kuivaneulaa. Tuloksena syntyi sarja vedoksia, joissa yhdistyvät japanilaiset sommitteluperiaatteet, tasaiset väripinnat ja selkeät ääriviivat länsimaiseen ihmiskuvaukseen. Teoksia, kuten vuonna 1890–91 tehty Woman Bathing (La Toilette), joka kuuluu Metropolitan Museum of Artin kokoelmiin, sekä vuonna 1891 tehty The Coiffure, pidetään 1800-luvun taidegrafiikan tärkeimpien teosten joukossa. Jokainen vedos vaati useita painolaattoja, yhden kutakin väriä varten, ja työ tehtiin ammattipainajan avustuksella.
Tunnusmerkkinä puhdas katse
Lähes kaikissa hänen teoksissaan toistuu kolme piirrettä. Ensimmäinen on katseen taso: hän maalaa usein naisia ja lapsia silmien tasolta tai hieman yläviistosta ilman teatraalista poseerausta. Toinen on rajaus, joka usein leikkaa hahmon poikki valokuvausta ja japanilaista grafiikkaa muistuttavalla tavalla. Kolmas on sentimentaalisuuden puute: äiti ja lapsi ovat fyysisesti läsnä, usein hieman väsyneempiä tai hajamielisempiä kuin romanttinen äitiyden kuva edellyttäisi. Siksi hänen taiteensa puhuttelee yhä, yli sata vuotta myöhemmin, niitä, jotka etsivät kuvaa huolenpidosta ilman kliseitä.
Japonismi, naiskuva ja perintö
Japanilainen grafiikka opettajana
Japanilaisten puupiirrosten näyttely École des Beaux-Artsissa Pariisissa vuonna 1890 oli Cassattille samanlainen kokemus kuin Degasin pastellimaalaus oli ollut viisitoista vuotta aiemmin. Hän kävi näyttelyssä useita kertoja Degasin kanssa ja vaikuttui näkemästään syvästi. Tasaiset väripinnat, terävät ääriviivat, korkea perspektiivi ja rajattu kuva tarjosivat hänelle hänen aiheisiinsa sopivan ilmaisukielen. Japonismia käsittelevältä sivulta voit lukea lisää siitä, miten japanilainen taide muutti länsimaista maalaustaidetta; Cassatt on yksi selkeimmistä esimerkeistä taiteilijasta, joka sovelsi tekniikkaa ja kuvallisia ideoita omalla tavallaan.
Women's Building, Chicago 1893
Vuonna 1891 Cassatt sai tehtäväkseen maalata seinämaalauksen Chicagon maailmannäyttelyn World's Columbian Expositionin Women's Building -rakennukseen. Näyttely avattiin vuonna 1893. Maalauksesta tuli 12 kertaa 58 jalan kokoinen triptyykki, jonka aiheena oli Modern Woman: siinä naiset poimivat tiedon hedelmiä puutarhassa. Maalaus on nykyään kadonnut näyttelyn jälkeen; jäljellä ovat luonnokset ja aikalaisvalokuvat. Tilaus osoittaa, että häntä pidettiin 1890-luvulla uudenlaisen naiskuvan edustajana yhdysvaltalaisessa kulttuurielämässä.
Havemeyerin ja yhdysvaltalaisten museoiden neuvonantaja
Cassatt oli myös taitava välittäjä. Hänen ystävättärensä Louisine Elder meni vuonna 1883 naimisiin sokeriteollisuusmies Henry O. Havemeyerin kanssa, ja Cassatt auttoi pariskuntaa ostamaan Degasin, Manet’n, Monet’n ja Courbet’n teoksia. Suuri osa Havemeyer-kokoelmasta päätyi myöhemmin Metropolitan Museum of Artiin. Hänen neuvontansa Philadelphian, Bostonin ja New Yorkin keräilijöille auttoi impressionismia vakiinnuttamaan asemansa Yhdysvalloissa aiemmin kuin monissa Euroopan maissa. Hän ei itse koskaan saavuttanut taiteilijana suurempaa kaupallista menestystä 1870-luvulla, mutta 1890-luvulta lähtien hänen teoksiaan myytiin hyvin yhdysvaltalaisille keräilijöille.
Naistaiteilijat hänen jälkeensä
Cassattin perintö näkyy hänen luomassaan kuvaperinteessä. Hänen jälkeensä naistaiteilijoiden oli luontevampaa kuvata naisten arjen työtä täysipainoisena taideaiheena. Hänet otettiin National Women's Hall of Fameen vuonna 1973, hän esiintyi yhdysvaltalaisissa postimerkeissä vuonna 1966, ja toisen maailmansodan aikainen Liberty-laiva SS Mary Cassatt laskettiin vesille 16. toukokuuta 1943. Pohjoismaisessa perinteessä voi vetää rinnastuksia Helene Schjerfbeckiin, joka Cassattin tavoin työskenteli vuosien ajan harvojen aiheiden parissa ja kehitti yhä pelkistetympää ilmaisua.
Cassatt Ruotsissa ja Pohjoismaissa
Nationalmuseumin vuoden 2021 hankinta
Cassattin teoksia on harvoin ruotsalaisissa kokoelmissa, joten Nationalmuseumin vuoden 2021 hankinta oli merkittävä tapahtuma. Museo ilmoitti 23. kesäkuuta 2021 ostaneensa teoksen Portrait of the Artist's Sister Lydia, noin vuosilta 1879–80 peräisin olevan maalauksen, jota pidetään luonnoksena teokseen The Cup of Tea. Maalauksessa Cassattin vanhempi sisar Lydia juo teetä poseeraamatta. Hankinta rahoitettiin Hedda ja N. D. Qvistin lahjoitusrahaston varoilla, ja Nationalmuseum kuvaili sitä museon ensimmäiseksi impressionistiseksi ostoksi yli viiteenkymmeneen vuoteen. Taideteoksen oli aiemmin omistanut kuuluisa taidekauppias Ambroise Vollard. Museon julkaisemassa tiedotteessa kuvaillaan, kuinka Cassattin paletti on vaaleampi ja värikontrastit täydentävät toisiaan; luonnosmainen maalaustekniikka erottaa hänet tyypillisemmistä impressionisteista.
Hankinta kertoo myös siitä, miten Nationalmuseum suhtautuu kokoelmaansa. Museon impressionistinen kokoelma karttui 1900-luvulla, muun muassa Morisot'n I Boulognerskogen -teoksen lahjoituksena vuonna 1960, ja yhdysvaltalainen naistaiteilija tuo täydennystä liikkeen historiaan. Lue lisää ruotsalaisista ja pohjoismaisista museoista pohjoismaista taidetta käsittelevästä katsauksestamme.
Pohjoismaisia ja ruotsalaisia yhteyksiä
Monet pohjoismaiset taiteilijat tulivat Pariisiin samoina vuosikymmeninä kuin Cassatt ja kohtasivat samanlaisia esteitä. Skandinaaviset naiset pääsivät harvoin akatemioihin, ja monet heistä opiskelivat sen sijaan grafiikkaa, ottivat yksityistunteja ja kävivät Louvressa. Cassattin äiti ja lapsi -aiheilla on myös pohjoismainen sukulaisuus ruotsalaisissa lapsuutta, kotia ja huolenpitoa kuvaavissa teoksissa, Carl Larssonin akvarelleista Elsa Beskowin kuvituksiin. Jos haluat nähdä, miten samaa aihetta on kuvattu ruotsalaisessa perinteessä, tutustu sivuihimme, jotka käsittelevät Carl Larssonia ja Elsa Beskowia.
Markkinat, museot ja juhlavuosi 2026
Huutokauppahinnat
Cassattin taidemarkkinat ovat vakaat, mutta kehitys on ollut maltillisempaa kuin Monet'n tai Renoirin teosten. Vuonna 1996 In the Box vuodelta 1879 myytiin Christie'sin huutokaupassa New Yorkissa 4 072 500 dollarilla, mikä oli tuolloin ennätys. Elokuussa 2020 Two Little Sisters saavutti Christie'sin verkkohuutokaupassa 519 000 dollarin hinnan, joka oli talon korkein amerikkalaisen taiteen verkkomyynnissä saavutettu summa. Nykyinen ennätys on teoksella Young Lady in a Loge Gazing to Right, joka myytiin Christie'sin huutokaupassa New Yorkissa lokakuussa 2022 7,49 miljoonalla dollarilla kuluineen. Hinnat osoittavat, että kysyntä keskittyy 1870- ja 1880-lukujen suuriin henkilökuviin, kun taas pastellit ja grafiikka ovat edullisemmassa hintaluokassa.
Näyttelyt 2024–2027
Cassattin arvostusta on arvioitu uudelleen vuodesta 2024 alkaen. Näyttely Mary Cassatt at Work oli esillä Philadelphian taidemuseossa 9. syyskuuta 2024 asti, minkä jälkeen se siirtyi San Franciscon Legion of Honoriin, jossa sitä esiteltiin 5. lokakuuta 2024–26. tammikuuta 2025. Näyttelyssä oli yli sata teosta, ja sitä kuvailtiin ensimmäiseksi suureksi pohjoisamerikkalaiseksi retrospektiiviksi 25 vuoteen. Vuonna 2026, sata vuotta Cassattin kuoleman jälkeen, Washingtonin National Gallery of Art esittelee näyttelyn Mary Cassatt: An American in Paris 14. helmikuuta–30. elokuuta 2026. Siinä on noin 40 teosta, pääasiassa museon omasta kokoelmasta. Sen jälkeen Pariisin Musée d'Orsay avaa 6. lokakuuta 2026 näyttelyn Mary Cassatt. L'indépendante, joka on esillä 31. tammikuuta 2027 asti ja sisältää noin 80 teosta. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Lontoon National Portrait Galleryn ja Bostonin Museum of Fine Artsin kanssa, ja se on ensimmäinen suuri Cassattin monografinen näyttely Ranskassa. Lisätietoja on National Gallery of Artin lehdistösivulla.
Cassattin kuvamaailma kotona
Huoneet, joihin äiti ja lapsi -aiheet sopivat
Cassatts maalauksissa on hiljaisuutta, pehmeitä värejä ja läheisyyttä, joten ne sopivat helposti huoneisiin, joihin halutaan luoda rauhallinen tunnelma. Ne sopivat hyvin makuuhuoneeseen, lastenhuoneeseen ja eteiseen, ja toimivat erityisen hyvin lipaston tai senkin yläpuolella, missä niiden ympärille jää tilaa. Lastenhuone on itsestään selvä valinta, mutta ne ovat yhtä kauniita olohuoneessa, jossa on hillittyjä maanläheisiä sävyjä. Lastentaulujemme valikoimassa on useita samantyylisiä aiheita, joissa on pehmeitä pintoja ja lämpimiä värejä.
Väripaletti ja kehysvalinta
Cassattin väripaleteissa on usein vaaleanpunaista, vaaleansinistä, luonnonvalkoista ja lämmintä ruskeaa. Siksi hänen teoksensa sopivat hyvin yhteen vaaleanpunaisten julisteiden ja beigenväristen julisteiden kanssa. Valitse vaalea tammi- tai koivukehys tai lämminsävyinen kultakehys klassisempaa ilmettä varten. Luonnonvalkoinen, 5–8 senttimetrin paspatuuri antaa kuvalle tilaa hengittää; lue lisää paspatuuria käsittelevästä osto-oppaastamme.
Koko ja ryhmittely
Äitiä ja lasta kuvaavat teokset toimivat parhaiten koossa 30 × 40 tai 50 × 70 cm, jolloin kasvoille ja käsille jää tilaa. Pienemmät koot sopivat tiiviisiin kolmen tai neljän kuvan ryhmiin. Koko-oppaamme auttaa valinnassa. Jos haluat nähdä, miten museot esittelevät impressionistista taidetta, tutustu myös artikkeliimme Kansallismuseon rantataiteesta. Ja jos haluat lukea toisesta naispuolisesta edelläkävijästä, löydät blogistamme jutun Rosa Bonheurista.
Vinkki: Ripusta Cassattin teokset silmien korkeudelle: kuvan keskipisteen tulisi olla noin 145 cm lattian yläpuolella. Näin katsoja kohtaa hahmot suunnilleen samalla tasolla kuin taiteilija. Valitse mattapinta ja vältä heijastavaa lasia huoneissa, joissa on runsaasti päivänvaloa, jotta pastellin pehmeä pinta säilyy.
Elämän ja jälkimaineen aikajana
1844 – Syntyy 22. toukokuuta Allegheny Cityssä Pennsylvaniassa.
1861–1865 – Opiskelee Pennsylvanian kuvataideakatemiassa Philadelphiassa.
1866 – Muuttaa Pariisiin ja alkaa kopioida teoksia Louvressa.
1868 – Pääsee Pariisin salongin näyttelyyn teoksella Mandoliininsoittaja.
1875 – Näkee Degasin pastellimaalauksia näyteikkunassa.
1877 – Tapaa Degasin, joka kutsuu hänet osallistumaan impressionistien näyttelyyn.
1878 – Maalaa teokset Pieni tyttö sinisessä nojatuolissa ja Le Figaroa lukemassa.
1879 – Cassattin ensimmäinen impressionistinäyttely; hän esittelee yli kymmenen teosta.
1886 – Osallistuu kahdeksanteen ja viimeiseen impressionistinäyttelyyn.
1890–1891 – Luo väripuupiirroksensa nähtyään japanilaisten puupiirrosten näyttelyn.
1893 – Seinämaalaus Chicagon Women's Buildingissa ja Lapsen kylpyhetki.
1904 – Saa Ranskan kunnialegioonan jäsenyyden.
1914 – Joutuu käytännössä lopettamaan maalaamisen kaihin ja heikentyneen näön vuoksi.
1926 – Kuolee 14. kesäkuuta Château de Beaufresnessa.
2021 – Kansallismuseo ostaa muotokuvan hänen sisarestaan Lydiasta.
2022 – Huutokauppaennätys Christie'sillä: 7,49 miljoonaa dollaria.
2026 – Satavuotisnäyttely: Washingtonissa (helmikuu–elokuu) ja Musée d'Orsayssa (6. lokakuuta 2026–31. tammikuuta 2027).
Aiheeseen liittyvät taiteilijat ja suuntaukset
Cassatt kuului taiteilijaverkostoon. Häntä lähimpänä olivat mentori ja ystävä Edgar Degas sekä Berthe Morisot, joka jakoi hänen kiinnostuksensa yksityiselämän aiheisiin. Camille Pissarro kokeili grafiikkaa hänen kanssaan, ja Édouard Manet oli hänelle esikuva uran alkuvaiheessa. Hänen maanmiehensä John Singer Sargent työskenteli Pariisissa samoihin aikoihin ja nousi yhtä kansainvälisesti tunnetuksi muotokuvamaalariksi, joskin aivan erilaisen yleisön keskuudessa. Koko liikkeen historia esitellään impressionismia käsittelevällä sivulla, ja hänen graafisia vaikutteitaan selitetään japonismia käsittelevällä sivulla. Bozetton kokoama kattava esittely taiteilijoista, aikakausista ja suuntauksista löytyy tietopankistamme.
Usein kysyttyä Mary Cassattista
Jos haluat tuoda impressionismin intiimin puolen omaan kotiisi, löydät Cassattin aikalaisia tunnettujen taiteilijoiden julisteistamme. Kaikki teokset painetaan laadukkaalle paperille ja toimitetaan suojattuina putkessa. Jos haluat perehtyä aiheeseen tarkemmin, taiteilijan elämäkerta löytyy ruotsinkielisestä Wikipediasta ja englanninkielisestä Wikipediasta, ja Nationalmuseumin tiedote teoshankinnasta.
