John Bauer – satumetsä, peikot ja ruotsalaisen kansansadun kuvittaja

Monille ruotsalaisille John Baueri taide on ensimmäinen kuvamaailma, jonka he ovat koskaan kohdanneet. Tuima kuusimetsä sammaleisine lohkareineen, runkojen lomassa hohtava hopeanharmaa sumuvalo, syvällä sijaitsevasilmäinen vaiti oleva peikko ja pieni valkoiseen mekkoon pukeutunut prinsessa – nämä aiheet ovat kulkeneet sukupolvien mukana iltasatukirjasta aikuiselämän seinälle. Bauer työskenteli runsaat viisitoista vuotta, kuoli 36-vuotiaana ja jätti jälkeensä teokset, joita on hämmästyttävän vähän mutta joiden vaikutus on lähes vertaansa vailla. Kukaan toinen ruotsalainen taiteilija ei ole yhtä paljon muovannut sitä, miten kokonainen maa kuvittelee oman kansanperinteensä.

Tällä sivulla käydään läpi John Baueri elämä, taiteellinen menetelmä, tärkeimmät teokset ja hänen jättämänsä perintö. Tarkastelemme, miten hän loi metsätilansa, miksi hänen peikkonsa näyttävät siltä kuin näyttävät, mikä rooli vuoden 1904 Lapin-matkalla oli hänen kuvakielelleen ja miten hänen akvarellinsa sijoittuvat pohjoismaiseen taidehistoriaan. Sivu päättyy käytännön neuvoihin siitä, miten Baueri aiheet sopivat moderniin ruotsalaiseen kotiin, hänen elämänsä aikajanaan ja vastauksiin taiteilijaa koskeviin yleisimpiin kysymyksiin.

Sisällys
↓ Kuka John Bauer oli?
↓ Jönköpingistä taideakatemiaan
↓ Bland tomtar och troll – tärkeimmät teokset
↓ Tekniikka, kuvakieli ja taiteilijan tunnusmerkki
↓ Lapin-matka ja peikkojen alkuperä
↓ Baueri perintö
↓ John Bauer kotona
↓ Aikajana
↓ Muita taiteilijoita
↓ Usein kysyttyjä kysymyksiä John Bauerista

Kuka John Bauer oli?

John Albert Bauer syntyi 4. kesäkuuta 1882 Jönköpingissä ja hukkui 20. marraskuuta 1918 Vätterniin. Hän oli kuvittaja ja taidemaalari, joka työskenteli Ruotsin taiteen aikakaudella, jolloin kansallisromantiikka, symbolismi ja jugend kohtasivat ja sekoittuivat. Hänen merkittävin työnsä olivat kuvitukset satukokoelmaan Bland tomtar och troll, jota julkaistiin joulumarkkinoille vuosittain vuodesta 1907 lähtien. Bauer osallistui vuosien 1907–1910 ja myöhemmin vuosien 1912–1915 vuosikertoihin, ja häntä pidettiin jo elinaikanaan Ruotsin merkittävimpänä satukuvittajana.

Se, mikä erottaa Bauerin aikalaistensa muista kuvittajista, on se, ettei hän koskaan käsitellyt satukuvaa koristeena. Hän rakensi jokaisen aukeaman täysipainoiseksi sommitelmaksi, jolla oli oma tilan tuntunsa, oma valaistuksensa ja huomattava psykologinen latauksensa. Peikot eivät ole koomisia hirviöitä, vaan raskaita, hitaita ja surullisia olentoja, joilla on sisäinen elämä. Prinsessat kohtaavat ne pelon sijaan eräänlaisella tyynellä uteliaisuudella. Tämä kaksijakoisuus – vaarallinen ja kaunis samassa kuvassa – on Baueri taiteen ydin ja selitys sille, miksi kuvat vetoavat yhtä vahvasti sekä aikuisiin että lapsiin.

Pikatiedot: Syntynyt 4. kesäkuuta 1882 Jönköpingissä, Smålannissa. Kuollut 20. marraskuuta 1918 Vätternin vesillä Hästholmenin edustalla 36-vuotiaana. Opiskeli Tukholman taideakatemiassa vuosina 1900–1905. Avioitui taiteilija Ester Ellqvistin kanssa Grännassa joulukuussa 1906. Kuvitti teosta Bland tomtar och troll vuosina 1907–1910 ja 1912–1915. Matkusti Lappiin heinäkuussa 1904 kustantaja C.A.V. Lundholmin toimeksiannosta. Hänen teoksiaan on Jönköpingin lääninmuseon, Kansallismuseon, Göteborgin taidemuseon ja Malmön museoiden kokoelmissa. Huutokauppaennätys: 6,75 miljoonaa kruunua akvarellista Ännu sitter Tuvstarr kvar och ser undrande ner i vattnet Uppsalan huutokauppakamarissa.

Jönköpingistä taideakatemiaan

Bauer kasvoi Jönköpingissä saksalaistaustaisen lihaliikkeenharjoittajan poikana. Perhe asui lähellä Vätterniä ja metsää, kahden maisemaelementin äärellä, joista tulisi pysyviä osia hänen kuvamaailmaansa. Hän piirsi jo varhain ja innokkaasti; Jönköpingin lääninmuseossa on yhä tallella hänen lapsuutensa piirustuksia, joiden avulla hänen kehitystään voi seurata aivan ensimmäisistä kokeiluista viimeisiin koristelutilauksiin asti.

Opiskeluvuodet Tukholmassa

Kuusitoistavuotiaana Bauer lähti Jönköpingistä Tukholmaan aikomuksenaan tulla taiteilijaksi. Valmistavien opintojen jälkeen hänet hyväksyttiin taideakatemiaan, jossa hän opiskeli vuosina 1900–1905. Akatemia oli tuolloin konservatiivinen laitos, eikä Bauer kuulunut sitä vastaan kapinoineisiin opiskelijoihin. Hän omaksui akateemisen piirustuskoulutuksen ja käytti sitä myöhemmin aivan muuhun kuin mihin se oli tarkoitettu: antamaan uskottavaa anatomiaa ja painokkuutta olennoille, joita ei ole olemassa.

Jo opiskeluaikanaan hän sai ensimmäiset palkalliset kuvitustyönsä kirjoihin ja aikakauslehtiin. Se oli tietoinen valinta. Kuvittaminen tarjosi hänelle yleisön ja toimeentulon aikana, jolloin vapaa maalaustaide ei vielä tarjonnut niitä, ja se pakotti hänet työskentelemään tarinan ja sommittelun parissa tavalla, joka osoittautui ratkaisevaksi.

Ester Ellqvist ja avioliitto

Akatemiavuosinaan Bauer tapasi taiteilija Ester Ellqvistin, josta tuli myöhemmin hänen vaimonsa. He menivät naimisiin Grännassa joulukuussa 1906. Esteristä tuli paitsi elämänkumppani myös malli: hänen kasvojaan ja hahmoaan näkee yhä uudelleen useissa satumetsän prinsessoista. Pari matkusti yhdessä Saksaan ja Italiaan, ja Italian-vuosien kohtaaminen renessanssimaalauksen kanssa näkyy Baueri myöhemmissä töissä, erityisesti siinä, miten hän sommittelee hahmoryhmiä ja käsittelee kultaa ja koristeellisia pintoja.

Jönköpingin lääninmuseossa säilynyt laaja kirjekokoelma tarjoaa poikkeuksellisen yksityiskohtaisen katsauksen avioliittoon ja Bauerin arkeen työssään. Kirjeistä piirtyy kuva taiteilijasta, joka horjui itseluottamuksen ja epäilyksen välillä ja halusi elämänsä loppupuolella yhä enemmän jättää satujen kuvittamisen taakseen ja omistautua monumentaalimaalaukselle.

Bland tomtar och troll – tärkeimmät teokset

Satukokoelmaa Bland tomtar och troll alettiin julkaista vuonna 1907 vuosittaisena joulukirjana, jonka tekstit olivat useilta eri kirjailijoilta. Bauer palkattiin kuvittajaksi, ja hänen kädenjälkensä leimasi kirjoja niin vahvasti, että kirjasarja ja hänen nimensä käytännössä sulautuivat yhteen. Hän kuvitti vuosikerrat 1907–1910, piti tauon ja palasi kuvittamaan vuosina 1912–1915. Suurin osa hänen tunnetuimmista kuvistaan syntyi tämän rajatun tuotantokauden aikana.

Prinsessa Tuvstarr metsälammen rannalla

Prinsessa Tuvstarria esittävä aihe, jossa hän istuu synkän metsälammen rannalla ja katsoo alas veteen, on Bauerin ikonisin kuva. Se kuuluu satuun Tuvstarrista, joka on kadottanut kultasydämensä lampeen, ja kuva tavoittaa menetyksen jälkeisen hetken – ei itse dramatiikkaa vaan sen jälkitunnelman, hiljaisen ihmettelyn. Sommittelu on äärimmäisen pelkistetty: vaalea hahmo lähes mustaa vettä vasten, ja metsä ympärillä läpitunkemattomana seinämänä.

Teosten aseman vahvistaa taidemarkkina. Akvarelli Yhä istuu Tuvstarr ja katsoo ihmetellen veteen myytiin Uppsalan huutokauppakamarissa 6,75 miljoonalla kruunulla, yli kaksinkertaiseen lähtöhintaan nähden ja korkeimmalla taiteilijasta maksetulla summalla.

Peikot ja pieni prinsessa

Bauerin peikot ovat hänen omaperäisin antinsa kuvataiteelle. Ne ovat massiivisia, raskaan oloisia olentoja, joilla on pienet silmät, leveät nenät ja asento, joka viittaa sekä voimaan että väsymykseen. Aihe, jossa pieni vaaleapukuinen prinsessa kohtaa joukon tummia peikkoja, toistuu yhä uudelleen, ja kontrasti kannattelee koko kuvaa: pieni vastaan suuri, vaalea vastaan tumma, liikkuva vastaan liikkumaton. Bauer ei koskaan anna kontrastin muodostua yksinkertaiseksi moraaliseksi jaotteluksi. Peikot eivät ole pahoja, vaan vieraita.

Ritarit, hevoset ja satumetsän vaeltajat

Prinsessoiden ja peikkojen lisäksi Bauerin metsässä seikkailee ratsuritareita, vaeltavia nuorukaisia ja vanhoja, sauvaan nojaavia miehiä. Ritariaiheissa näkyy selvästi Italian-matkojen ja renessanssin haarniskamaalauksen vaikutus, kun taas hevoset kuvataan usein akateemisen anatomisesti tarkasti, mikä luo jyrkän kontrastin ympäröivään unenomaiseen maisemaan. Tämä jännite tarkasti havainnoidun ja puhtaasti kuvitellun välillä on yksi varmimmista tavoista tunnistaa aito Bauer.

"Tuvstarr istuu yhä ja katselee ihmetellen veteen." – Kuvateksti teoksesta Bland tomtar och troll, Tuvstarrin satu

Tekniikka, kuvakieli ja taiteellinen omaleimaisuus

Bauer työskenteli pääasiassa akvarellilla ja guassilla, usein niitä yhdistellen ja melko pienessä koossa. Valinta oli osittain käytännöllinen – kuvat oli tarkoitus jäljentää kirjaan – mutta siitä muodostui myös esteettinen linjaus. Akvarellin läpikuultavuus antoi hänelle metsän tilan usvaisen, imevän valon, kun taas guassi muodosti tiiviin kerroksen siellä, missä hän tarvitsi ehdotonta pimeyttä tai tarkkoja yksityiskohtia.

Metsätila lavastuksena

Bauer rakensi metsänsä teatterin näyttämöiksi. Kuusien rungot toimivat kulisseina useassa syvyystasossa, sammal ja kivilohkareet muodostavat lattian, ja valo tulee lähes aina ylhäältä ja takaa latvuston aukosta. Tuloksena on suljettu tila, jonka sisällä katsoja on, ei ulkopuolella. Tämä tilallinen sulkeutuneisuus on läheistä sukua ruotsalaiselle symbolistiselle maisemamaalaukselle, ja se erottaa Bauerin brittiläisten satujen avoimemmista ja ilmavammista sommitelmista.

Väripaletti ja hillitty valo

Väripaletti on huomattavan hillitty. Bauer käytti harmaansinistä, sammaleenvihreää, ruskeaa ja hopeanharmaata sekä niukasti valkoista ja kultaa, jotka toimivat valopisteinä pimeydessä. Hän vältti sitä voimakasta värikylläisyyttä, jota aikansa ranskalaiset fauvistit tavoittelivat, ja lähestyi sen sijaan pohjoismaisen hämärän sävymaailmaa. Tämä väripaletti sopii poikkeuksellisen hyvin myös moderneihin sisustuksiin, sillä se ei riitele huonekalujen kanssa eikä vaadi erityistä valaistusta.

Koristekehys ja jugendperintö

Monia Bauerin kuvituksia ympäröivät koristeelliset reunukset, ornamentit ja tyylitellyt köynnökset. Ne ovat suoraa perintöä jugendista ja kirjan kuvitustaiteesta, joka kukoisti Euroopassa vuosisadan vaihteen tienoilla. Reunukset eivät ole koskaan pelkkää täytettä, vaan ne toimivat kynnyksenä lukijan todellisuuden ja sadun maailman välillä ja vahvistavat vaikutelmaa kuvasta ikkunana johonkin toiseen.

Lapin-matka ja peikkojen alkuperä

Kesällä 1904 Bauer sai kustantaja C.A.V. Lundholmilta toimeksiannon tehdä yhdessä muiden taiteilijoiden kanssa kuvituksia komeaan Lappia käsittelevään teokseen. 15. heinäkuuta 1904 hän matkusti pohjoiseen ja viipyi siellä kuukauden. Matkasta tuli yksi hänen taiteilijauransa ratkaisevimmista tapahtumista.

Lapissa hän kohtasi saamelaisyhteisön, sen pukeutumistavat ja materiaalit. Poronnahasta ja saamelaisesta turkista tuli erottamaton osa hänen peikkojensa vaatetusta, ja vahvat, raskaat tekstiilit antoivat niille juuri sen muodon ja painon, jota hän tavoitteli. On syytä huomata, että tämä lainaaminen tapahtui ilman lähdekriittistä etäisyyttä ja että sitä käsitellään nykyään esimerkkinä siitä, miten ruotsalaiset taiteilijat käyttivät saamelaista kulttuuria kansallisromantiikan aikana eksoottisena kuvamateriaalina. Tieto tästä ei heikennä kuvia, mutta kuuluu niiden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen.

Matka tarjosi hänelle myös tunturimaiseman, laajat suot ja valon, joka poikkeaa radikaalisti Smålandin valosta. Osa tästä päätyi myöhemmin satumetsään, jonka selkeänä esikuvana ovat Vätternin ympäristön ja Bunnin seudun kuusimetsät. Bauerin pariskunta asui siellä viimeisinä vuosinaan.

Bauerin perintö

Höyrylaiva Per Brahe haaksirikkoutui 20. marraskuuta 1918 syysmyrskyssä Vätternillä Hästholmenin edustalla. 36-vuotias John Bauer menehtyi yhdessä vaimonsa Esterin ja kolmivuotiaan Bengt-poikansa, lempinimeltään Putte, kanssa. Perhe oli matkalla Bunnista Smålandista Tukholmaan. Katastrofi päätti äkillisesti taiteilijan uran, joka oli juuri kääntymässä monumentaalimaalauksen ja julkisten koristelutöiden suuntaan.

Kokoelmat ja tutkimus

Jönköpingin lääninmuseo hallinnoi Ruotsin suurinta Bauerin luonnosten ja valmiiden kuvitusten kokoelmaa. Kokoelma kattaa hänen koko tuotantonsa – lapsuuden piirustukset, akatemiaopinnot, karikatyyrit, matka luonnokset ja myöhäiset luonnokset koristelutöihin – ja sitä täydentää laaja kirjekokoelma taiteilijalle ja taiteilijalta. Museo esittelee näyttelyn Seuraa Johnia, joka käy läpi taiteilijan uraa kirjeotteiden, teosten ja piirustusten kautta. Lisäksi Bauerin teoksia on esillä Kansallismuseossa, Göteborgin taidemuseossa ja Malmön museoissa.

Vaikutus ruotsalaiseen ja kansainväliseen kuvakulttuuriin

Bauerin peikoista on tullut ruotsalaisen kansanperinteen vakiokuva. Jokaisen myöhemmän peikkoja kuvittaneen kuvittajan on täytynyt ottaa häneen kantaa, ja hänen kuvamaailmansa on jättänyt jälkensä kauas kirjankuvituksen ulkopuolelle – elokuviin, peleihin ja fantasiagenren visuaaliseen kieleen. Hänen luomansa metsä, raskaine sammalineen ja hillittyine valoineen, on tuttu myös katsojille, jotka eivät ole koskaan nähneet alkuperäisiä kuvia.

John Bauer kotona

Bauerin aiheet ovat ruotsalaisessa taiteessa kiitollisimpia elämään sopivia kolmesta syystä. Värimaailma on hillitty ja neutraali, sommitelmat suljettuja ja itsessään levollisia, ja aiheet kertovat tarinaa, jota jaksaa tarkastella päivittäin kyllästymättä. Bauerin teos ei huoneessa jää koskaan pelkäksi koristeeksi, vaan vetää katseen puoleensa joka kerta samalla tavalla.

Sijoittelu ja valaistus

Koska Bauerin kuvissa on jo valmiiksi omaa valoaan, ne toimivat parhaiten paikoissa, joissa voimakas päivänvalo ei kilpaile niiden kanssa. Puolivarjoinen seinä, eteinen tai makuuhuone antaa aiheille enemmän syvyyttä kuin etelään avautuvan ikkunan vieressä oleva seinä. Metsäaiheet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, kun ne ripustetaan hieman tavallista alemmas, suunnilleen istuvan katsojan silmien korkeudelle, sillä sommitelmat on rakennettu niin, että katsojan on tarkoitus olla tilan sisällä eikä sen yläpuolella.

Yhdistele muuhun taiteeseen

Bauer sopii luontevasti yhteen muun saman aikakauden pohjoismaisen taiteen kanssa ja erityisen hyvin yhteen ruotsalaisen taiteen kanssa kansallisromantiikan ajalta. Tauluseinää rakentaessa Bauer toimii parhaiten sen keskipisteenä, ja ympärille voi sijoittaa rauhallisempia kasvi- tai graafisia vedoksia, jotka antavat silmälle levähdyspaikan. Tauluseinäoppaassamme käydään vaihe vaiheelta läpi, miten tällainen kokonaisuus kootaan. Oppaasta oikean taiteen valintaan kotiin löydät lisää pohdintaa siitä, miten aiheiden paino jakautuu huoneen seinien kesken.

Vinkki: Bauerin alkuperäisteokset ovat akvarelleja, ja ne pääsevät parhaiten oikeuksiinsa kehyksissä, jotka kunnioittavat niiden luonnetta. Valitse kapea kehys tummasta tammesta, pähkinäpuusta tai mustaksi petsatusta puusta ja lisää reilunkokoinen luonnonvalkoinen tai lämpimänharmaa paspartuuri. Paspartuuri tekee kaksi asiaa: se jättää akvarellille sen tarvitseman hengitystilan ja vahvistaa vaikutelmaa siitä, että katsoisit ikkunasta sadunomaiseen metsään. Vältä leveitä kultakehyksiä – ne vievät kuvan museomaiseen suuntaan, jota Bauerin hillitty väripaletti ei kaipaa. Lue lisää taiteen kehystämisestä oppaastamme ja tutustu kehysvalikoimaamme.

Jos haluat syventyä siihen, miten luontoaiheet yleensä toimivat sisustuksessa, tutustu koko luontoaiheisten taidejulisteiden valikoimaamme ja lue laajempi katsaus julisteilla sisustamisesta.

Aikajana

1882 – John Albert Bauer syntyy 4. kesäkuuta Jönköpingissä, Smålandissa.

1898 – Kuusitoistavuotiaana Bauer muuttaa Tukholmaan opiskellakseen taiteilijaksi.

1900 – Hän otetaan Kuninkaalliseen taideakatemiaan Tukholmassa, jossa hän opiskelee vuoteen 1905 asti. Opintojensa aikana hän saa ensimmäiset kuvitustoimeksiantonsa.

1904 – Matkustaa 15. heinäkuuta kustantaja C.A.V. Lundholmin toimeksiannosta Lappiin ja viipyy siellä kuukauden. Kohtaaminen saamelaisten asujen ja poronnahkojen kanssa vaikuttaa ratkaisevasti hänen peikkojensa ulkoasuun.

1906 – Menee joulukuussa naimisiin taiteilija Ester Ellqvistin kanssa Grännassa.

1907 – Kuvittaa ensimmäisen vuosikertansa Bland tomtar och troll -teoksesta ja hänet tunnustetaan nopeasti Ruotsin johtavaksi satujen kuvittajaksi.

1908–1910 – Jatkaa satukokoelman parissa ja matkustaa Esterin kanssa Saksaan ja Italiaan.

1912–1915 – Palaa Bland tomtar och troll -teoksen pariin tauon jälkeen ja luo näinä vuosina useita tunnetuimpia aiheitaan, kuten kuvitukset Tuvstarrin satuun.

1915 – Poika Bengt, lempinimeltään Putte, syntyy. Bauer keskittyy yhä enemmän monumentaalimaalaukseen ja koristelutöihin.

1918 – 20. marraskuuta höyrylaiva Per Brahe haaksirikkoutuu syysmyrskyssä Vättern-järvellä Hästholmenin edustalla. John Bauer, Ester ja kolmivuotias Bengt saavat surmansa.

Aiheeseen liittyvät taiteilijat ja suuntaukset

John Bauer vaikutti ruotsalaisten taiteilijoiden piirissä, jossa kaikki pyrkivät omalla tavallaan luomaan kansakunnalle omaleimaisen kuvamaailman. Häntä lähimpänä oli Elsa Beskow, joka työskenteli hänen rinnallaan lastenkirjojen kuvittajana mutta loi valoisamman, lämpimämmän ja kasveihin keskittyvän kuvamaailman. Bauer etsi metsän hämäryyttä, Beskow sen kasvillisuutta. Sukupolvea aiemmin Jenny Nyström loi ruotsalaiselle joulutontulle sen tunnusomaisen ulkonäön ja raivasi tietä ammattimaiselle satujen kuvittamiselle, jota Bauer myöhemmin uudisti.

Carl Larsson jakoi Bauerin akvarellitekniikan ja kansallisromanttisen maailmankatsomuksen, mutta käänsi katseensa kotiin ja perhe-elämään metsän sijasta. Anders Zorn edustaa saman sukupolven teknistä virtuositeettia, mutta hänen valonsa ja aihepiirinsä ovat aivan toisenlaiset. Ernst Josephson on ehkä temperamentiltaan lähimpänä Baueria olevia ruotsalaisia taiteilijoita: hänen Näcken-hahmonsa asuu samassa pohjoismaisessa myyttimaailmassa ja samoissa tummissa vesissä. Bruno Liljefors kuvasi samaa ruotsalaista metsää aivan toisin ja näki sen ekosysteeminä sadun näyttämön sijaan.

Tyylillisesti Bauer sijoittuu symbolismin, jolle ovat ominaisia kiinnostus uniin ja sisäiseen maailmaan, ja art nouveau -tyylin risteyskohtaan; jälkimmäisen koristeellisuus näkyy hänen koristeellisissa reunuksissaan. Laajempaa taustaa käsitellään sivullamme, joka kertoo pohjoismaisesta taiteesta. Lisää taiteilijaesittelyjä ja taidesuuntauksia käsitteleviä katsauksia löydät tietopankistamme.

Usein kysyttyä John Bauerista

Tutustu John Baueriin ja ruotsalaiseen satutaiteeseen

John Bauerin kuvamaailma kuuluu kestävimpään, mitä ruotsalainen taide on tuottanut: värimaailmaltaan hillittynä, sommittelultaan suljettuna ja tarinallisesti latautuneena tavalla, joka ei koskaan täysin anna itseään päätökseen. Se on taidetta, joka kestää seinällä pitkään. Tunnettujen taiteilijoiden valikoimastamme löydät Bauerin ja hänen aikalaistensa aiheita, painettuina arkistokelpoiselle paperille koossa, joka sopii niin yksittäiselle seinälle kuin suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Jos haluat lukea lisää Bauerin kokoelmista ja hänestä tehtävästä tutkimuksesta, kattavasti tietoa löytyy Jönköpingin lääninmuseosta, tietosanakirja-artikkelista Nationalencyklopedinista sekä taiteilijaa käsittelevästä artikkelista ruotsinkielisessä Wikipediassa.