Hilma af Klint – abstrakti taide, Paintings for the Temple ja näkymättömän taiteilija

Hilma af Klint maalasi maailman ensimmäistä abstraktia taidetta - eikä kukaan silti saanut nähdä sitä hänen elinaikanaan. Ruotsalainen taiteilija ja mystikko loi yli 1 200 abstraktia teosta, joissa on spiraaleja, orgaanisia muotoja ja hehkuvia värejä, jo vuonna 1906 - vuosia ennen kuin Kandinsky, Mondrian ja Malevitš julkaisivat uraauurtavat teoksensa. Hän lukitsi teokset ja määräsi, ettei niitä saanut näyttää ennen kuin 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kun ne viimein tavoittivat suuren yleisön Guggenheimin laajan retrospektiivin kautta vuosina 2018–2019, taidehistoria kirjoitettiin uudelleen.

Tämä sivu tarjoaa kattavan kuvan Hilma af Klintin taiteilijuudesta: elämäkerran, tärkeimmät teossarjat, hengellisen ja okkulttisen taustan, paikat, joissa alkuperäisteoksia voi nähdä - sekä sen, miten hänen abstraktit sommitelmansa elävät nykyajan kodeissa.

Sisältö
↓ Elämäkerta - taiteilija ja mystikko
↓ Maalaukset temppelille – suuri teos
↓ Hengellinen tausta
↓ Guggenheim 2018 ja taidehistorian uudelleenkirjoitus
↓ Mistä löytää alkuperäisteoksia?
↓ Hilma af Klint kotona
↓ Aiheeseen liittyvät taiteilijat
↓ Usein kysyttyä Hilma af Klintistä

Elämäkerta - taiteilija, mystikko ja edelläkävijä

Hilma af Klint syntyi vuonna 1862 Tukholmassa ympäristössä, jossa oltiin laajasti kiinnostuneita luonnontieteistä, matematiikasta ja hengellisyydestä. Hän opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja teki elantonsa hankkimiseksi muotokuvia ja kasvitieteellisiä kuvituksia - arvostettua mutta perinteistä taiteilijanuraa. Tämän ”virallisen” taiteilijantyön rinnalla hän harjoitti spiritistisiä istuntoja, opiskeli teosofiaa ja antroposofiaa sekä oli syvästi aikakauden okkultismia ja näkymätöntä kohtaan tunteman kiinnostuksen vaikutuksen alainen.

Pikafaktat: Syntyi 26. lokakuuta 1862 Solnassa, Tukholmassa. Kuoli 21. lokakuuta 1944 Djursholmissa. Opiskeli Tukholman taideakatemiassa (valmistui 1887). Loi teoksen Paintings for the Temple vuosina 1906–1915. Teoksia säilyttää Hilma af Klints Verk -säätiö. Kansainvälisesti tunnettu vuosien 2018–2019 Guggenheim-retrospektiivin myötä (600 000 kävijää).

De fem - ryhmä kanavoitujen teosten taustalla

Vuonna 1896 Hilma af Klint perusti neljän muun hengellisyydestä ja spiritualismista kiinnostuneen ruotsalaisnaisen kanssa ryhmän ”De fem”. Ryhmä kokoontui säännöllisesti kokeillen automaattikirjoitusta, meediotoimintaa ja yhteyttä henkimaailmaan. Tässä yhteydessä - ja suoraan hänen niin kutsuttujen ”Hogarna”-henkiolentojen kehotuksesta - Hilma alkoi vuonna 1906 luoda teosta Paintings for the Temple.

Maalaukset temppelille – suuri teos

Paintings for the Temple on Hilma af Klintin keskeinen teos – 193 abstraktin maalauksen sarja, joka luotiin vuosina 1906–1915 ja jonka oli määrä ripustaa hengellisen mietiskelyn temppeliin. Sarja jakautuu alasarjoihin, joista jokainen tutkii yhtä teemaa: kaksinaisuutta, kukintaa, elämän vaiheita, atomin ydintä ja evoluutiota. Kyseessä on kunnianhimoinen taideprojekti, jolla ei ollut aikanaan suoraa esikuvaa.

De tio största (1907)

„De tio största‟ on tunnetuin alasarja – kymmenen monumentaalista kangasta (jokainen kangas on yli kolme metriä korkea), jotka kuvaavat elämän neljää vaihetta: lapsuutta, nuoruutta, miehuutta ja vanhuutta. Väripaletti on lapsuuden teoksissa lämpimän keltainen ja oranssi, vanhuuden teoksissa syvän sininen ja violetti. Juuri nämä teokset – spiraaleineen, verhoineen ja yksivärisiä taustoja vasten kuvattuine orgaanisine muotoineen – ovat Hilman tuotannon eniten jäljennettyjä ja tunnetuimpia.

Svanen (1914–1915)

Svanarna ovat af Klintin teoksista lyyrisimpiä – joutsenpari, joka yhdistyy ja erkanee valkoisina ja mustina pareina peilityynten vedenpintojen ja abstraktien taustojen yllä. Ne kuvaavat kaksinaisuuden tematiikkaa – maskuliinista ja feminiinistä, pimeää ja valoisaa, yhdistymistä ja eroa – kuvamaailmassa, joka on meditatiivisen rauhallinen verrattuna monumentaaliseen „De tio största‟ -sarjaan.

Blomman (1906–1907)

Yksi varhaisista sarjoista, Blomman, osoittaa Hilman työn kasvitieteellisen puolen – spiraalinmuotoisia kukkia ja orgaanisia muotoja kuvamaailmassa, joka muistuttaa aikakauden art nouveauta mutta jonka hengellinen suuntaus ylittää koristeellisuuden. Tässä yhteys aikakauden luonnontieteelliseen ja mystiseen kuvamaailmaan on selkein.

Hengellinen asiayhteys – teosofia, antroposofia ja Steiner

Hilma af Klint työskenteli luonnontieteen ja hengellisyyden leikkauspisteessä, joka oli tyypillinen vuosisadanvaihteen älylliselle ilmapiirille. Häneen vaikuttivat teosofia (Helena Blavatskyn oppi maailmankaikkeuden taustalla olevasta jumalallisesta järjestyksestä) ja antroposofia (Rudolf Steinerin kehittämä suuntaus, jossa korostuvat taide ja hengellinen evoluutio). Rudolf Steiner näki itse asiassa Paintings for the Temple -teokset vieraillessaan Tukholmassa vuonna 1908 – ja ilmaisi epäilyksensä siitä, voitaisiinko niitä asettaa näytteille. Hilma suhtautui tähän hyvin vakavasti, ja se vaikutti osaltaan hänen päätökseensä pitää teokset salassa.

"En luo itse itsestäni. En minä maalaa, vaan jokin maalaa kauttani." – Hilma af Klint, työnsä hengellisestä ulottuvuudesta

Hänen muistikirjansa – joita on yli 26 000 sivua – osoittavat järjestelmällisen ajattelijan, joka yhdisti tieteellisen havainnointikyvyn hengelliseen vakaumukseen. Hän piirsi kaavioita, kirjasi hengellisiä kokemuksia ja piti päiväkirjaa „De fem‟ -ryhmän istunnoista. Muistikirjat ovat itsessään ainutlaatuinen dokumentti vuosisadanvaihteen hengellisestä ja älyllisestä ilmapiiristä.

Guggenheim 2018 ja taidehistorian uudelleenkirjoittaminen

Kun New Yorkin Guggenheim Museum esitteli näyttelyn ”Hilma af Klint: Paintings for the Future” lokakuusta 2018 huhtikuuhun 2019, taidehistoriassa tapahtui jotain poikkeuksellista: kauan sitten kuollut taiteilija sai uuden yleisön, joka muutti käsitystämme taidehistorian kehityksestä. 600 000 kävijää – yksi Guggenheimin kaikkien aikojen suosituimmista näyttelyistä. Arvostelut olivat yksimielisen hämmästyneitä: miten olimme voineet ohittaa tämän? Miten taidehistoria oli voinut jatkaa niin pitkään Kandinskysta, abstraktin taiteen isästä, eteenpäin?

Vastaus on: koska Hilma itse päätti pitää teokset piilossa. Hän oli vakuuttunut siitä, ettei maailma ollut valmis. Se on yksi taidehistorian hämmentävimmistä paradokseista – taiteilija, joka oli aikaansa edellä, päätti jäädä viimeiseksi. Guggenheim-näyttely, joka kiersi myöhemmin Lontoon Tate Moderniin ja Tukholman Moderna Museetiin, on antanut Hilma af Klintille pysyvän paikan 1900-luvun suurimpien taiteilijoiden joukossa.

Mistä löydät Hilma af Klintin alkuperäisteoksia?

Suurinta osaa af Klintin teoksista säilyttää Tukholmassa Hilma af Klintin teosten säätiö, joka lainaa niitä säännöllisesti museoille ympäri maailmaa. Tukholman Moderna Museet on esitellyt häntä useissa näyttelyissä ja on luonteva lähtökohta tiedolle siitä, missä teoksia parhaillaan esitetään. Hilma af Klintin teosten säätiön verkkosivustolla julkaistaan lainaustiedot ja tulevat näyttelyt.

Vinkki: New Yorkin Guggenheim ja Lontoon Tate Modern ovat kansainvälisiä näyttämöitä, joilla Hilman teoksia on viimeksi esitelty ja joilla niitä todennäköisesti esitellään uudelleen. Seuraa säätiön uutiskirjettä saadaksesi tietoa seuraavasta suuresta näyttelystä.

Hilma af Klint kotona – miten sijoitat abstraktit teokset?

Hilma af Klintin abstraktit sommitelmat ovat modernin kodin karismaattisimpia sisustusvalintoja. ”Kymmenen suurimman” lämpimän keltaiset ja oranssit aiheet – ennen kaikkea lapsuus- ja nuoruudenteokset – ovat iloisia ja energisoivia, ja sopivat erinomaisesti olohuoneeseen, eteiseen ja työhuoneeseen. Sinivioletit Joutsen-aiheet ovat rauhallisempia ja sopivat paremmin makuuhuoneeseen tai lukusoppeen.

Kaikki Hilma af Klintin aiheet tarvitsevat tilaa hengittää: ne ovat liian monimutkaisia ja yksityiskohtaisia kadotakseen tiiviisti ripustettuun tauluseinään. Parasta on yksi aihe vaalealla seinällä, mielellään suuremmassa koossa (50×70 tai suurempi). Yksinkertainen, ohut tummasta puusta tai mustasta metallista valmistettu kehys täydentää hänen syviä värejään kilpailematta niiden kanssa.

Tutustu Bozzeton Hilma af Klint -kokoelmaan – ”Kymmenen suurinta”, Joutsen ja Kukka, painettuina suurikokoisina premium-paperille. Ilmainen toimitus yli 499 kr:n ostoksiin, 60 päivän palautusoikeus.

Aiheeseen liittyvät taiteilijat

Hilma af Klintin taide avaa ovia laajempaan asiayhteyteen. Henri Matisse jakoi hänen vakaumuksensa siitä, että taide voi tavoittaa näkyvän tuolla puolen olevan hengellisen. Vincent van Gogh käytti väriä emotionaalisen ja lähes mystisen ilmaisun välineenä – rinnastus Hilman hengelliseen symboliikkaan. Elsa Beskow on toinen aikansa ruotsalainen nainen, joka omalla tavallaan määritteli uudelleen sen, mitä ruotsalainen taide saattoi olla. Tutustu Bozetton Hilma af Klint -kokoelmaan ja Hilma af Klint -julisteiden oppaaseen. Katso myös Bozetton pohjoismaisen taiteen opas – perinne, historia ja taiteilijat, jotka määrittelivät skandinaavisen kuvamaailman. Toinen modernismin uraauurtava nainen on Georgia O'Keeffe, joka af Klintin tavoin kulki abstraktioon omaa tietään. Tutustu koko Bozetton tietopankkiin, joka tarjoaa kattavan yleiskatsauksen taiteilijoihin, taidesuuntauksiin ja sisustusoppaisiin.

Abstraktion hengellisenä pioneerina Hilma af Klint liittyy läheisesti Mark Rothkoon, jonka värikenttämaalaus teki muutamaa vuosikymmentä myöhemmin itse väristä syvän inhimillisen ja lähes uskonnollisen tunteen välittäjän. Hänen varhaiset abstraktionsa ovat lisäksi henkisesti sukua Wassily Kandinskylle, joka etsi samoihin aikoihin puhdasta, hengellistä abstraktiota. Koko asiayhteydestä – pioneereista, teoksista ja suuntauksen kehityksestä – katso abstraktin taiteen oppaamme.

Usein kysyttyä Hilma af Klintistä

Oliko Hilma af Klint ensimmäinen abstrakti taiteilija?

Se on yksi taidehistorian kiistellyimmistä kysymyksistä. Hilma af Klintin varhaiset abstraktit teokset vuosilta 1906–1915 luotiin samaan aikaan tai jopa ennen Kandinskyn "Kompositio V:tä" (1911), Malevitšin "Mustaa neliötä" (1915) ja Mondrianin ensimmäisiä abstraktioita. Af Klintin puolesta puhuu vahvasti se, että hänen teoksensa ovat johdonmukaisesti abstrakteja ja ajoitettavissa – mutta koska ne pysyivät piilossa hänen elinaikanaan, ne eivät vaikuttaneet suoraan abstraktin taiteen historiaan 1910–1920-luvuilla.

Miksi Hilma af Klintin teoksia ei esitetty hänen elinaikanaan?

af Klint uskoi, ettei maailma ollut valmis ymmärtämään hänen teoksiaan. Hän määräsi testamentissaan, ettei hengellisiä abstraktioita saanut asettaa julkisesti näytteille ennen kuin hänen kuolemastaan oli kulunut vähintään 20 vuotta – päätös perustui osittain epäilyyn, jota Rudolf Steiner ilmaisi nähdessään teokset vuonna 1908. Hän oli vakuuttunut siitä, että teoksilla oli hänen omaa aikaansa laajemmalle ulottuva tarkoitus ja että ne löytäisivät yleisönsä tulevaisuudessa.

Mikä on "Paintings for the Temple"?

"Paintings for the Temple" on Hilma af Klintin pääteos – 193 abstraktin maalauksen sarja, joka luotiin vuosina 1906–1915 ja oli tarkoitettu ripustettavaksi henkistä mietiskelyä varten rakennettuun temppeliin. Sarja on jaettu alasarjoihin, joista jokainen käsittelee yhtä teemaa: kaksijakoisuutta, kukkaan puhkeamista, elämän vaiheita ja atomin ydintä. Tunnetuin alasarja on "Kymmenen suurinta" (1907), jonka kymmenen monumentaalista kangasta kuvaavat elämän neljää vaihetta.

Missä Hilma af Klintin alkuperäisteoksia on?

Suurinta osaa af Klintin alkuperäisteoksista säilyttää Tukholmassa toimiva Hilma af Klintin teosten säätiö, ja niitä lainataan säännöllisesti museoihin ympäri maailmaa. Tukholman Moderna Museet on esitellyt häntä useissa näyttelyissä ja tarjoaa tietoa parhaillaan lainassa olevista teoksista. New Yorkin Guggenheim-museo esitteli suuren retrospektiivin vuosina 2018–2019, ja myös Lontoon Tate Modern on esittänyt osia hänen tuotannostaan.

Mitkä Hilma af Klintin aiheet sopivat parhaiten kotiin?

"Kymmenen suurinta" -sarjan lämpimän keltaiset ja oranssit aiheet – erityisesti lapsuutta ja nuoruutta kuvaavat kankaat – ovat kodin suosituimpia valintoja iloisen ja energiaa antavan väripalettinsa ansiosta. "Joutsen"-sarjan siniset ja violetit teokset ovat rauhallisempia ja sopivat paremmin makuu- tai työhuoneeseen. Kaikille af Klintin aiheille on yhteistä se, että ne tarvitsevat valoisan, ilmavan seinän ja suuren koon, jotta niiden spiraalit ja orgaaniset muodot pääsevät hengittämään.

Lue myös opas Hilma af Klint -julisteisiin – mitkä aiheet sopivat mihinkin ja miten yhdistät ne muiden pohjoismaisten taiteilijoiden teoksiin. Katso myös tauluseinäoppaasta konkreettisia kokoyhdistelmiä.