Art deco - taidesuuntauksen historia, tyyli ja tunnuspiirteet

Art Deco on taide- ja muotoilutyyli, joka on enemmän kuin mikään muu tullut symboloimaan 1920- ja 1930-lukujen itsevarmuutta, eleganssia ja uskoa tulevaisuuteen. Puhtailla geometrisilla muodoillaan, symmetriallaan ja rakkaudellaan arvokkaisiin materiaaleihin Art Deco yhdisti käsityötaidon tarkkuuden koneajan vauhtiin. Tyyli jätti jälkensä kaikkeen maalauksista ja julisteista pilvenpiirtäjiin, koruihin ja huonekaluihin. Taiteen ystävälle, joka haluaa ymmärtää, miksi Art Deco -henkinen juliste tuntuu yhä ajattomalta ja modernilta, liikkeen historia on matka yhden 1900-luvun vaikutusvaltaisimman estetiikan maailmaan.

Tämä tietosivu tarjoaa syvällisen katsauksen Art Decoon taidesuuntauksena: sen alkuperään Pariisissa, legendaariseen läpimurtoon vuoden 1925 maailmannäyttelyssä, tyylin määrittäneisiin taiteilijoihin ja teoksiin sekä erityiseen ruotsalaiseen tulkintaan, jota alettiin kutsua Swedish Graceksi. Tarkastelemme myös sitä, miten Art Deco elää edelleen – etenkin tyylin satavuotisjuhlavuosina 2025–2026 – ja sitä, miten voit tuoda sen muotokieltä omaan kotiisi harkitusti valituilla tauluilla ja julisteilla.

Sisällys
↓ Mitä Art Deco on?
↓ Art Decon historia
↓ Art Decon tärkeimmät teokset ja aiheet
↓ Tyyli, tekniikka ja taiteellinen ominaisleima
↓ Art Deco Suomessa – Swedish Grace
↓ Art Decon vaikutus ja perintö
↓ Art Deco kodissa – sisustusopas
↓ Aikajana vuosilukuineen
↓ Läheiset taidesuuntaukset
↓ Usein kysyttyä Art Decosta

Mitä Art Deco on?

Art Deco on koristeellisen taiteen ja muotoilun tyyli, joka kukoisti suunnilleen vuosina 1920–1939 ja sai nimensä Pariisin suuressa maailmannäyttelyssä vuonna 1925, Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes. Nimi on siis lyhennys näyttelyn nimestä, mutta itse tyyli oli kehittynyt jo 1910-luvulla. Edeltäneestä jugendtyylistä poiketen Art Decolle on ominaista luonnosta ammennettujen kiemurtelevien, orgaanisten linjojen sijaan suorat linjat, symmetria, geometriset muodot ja tietoinen pyrkimys moderniuteen. Vuoden 1925 näyttelyluettelossa ihanteeksi kuvailtiin kauneuden etsimistä yksinkertaisuudesta ja ylellisyyden löytämistä materiaalin laadusta.

Art Deco ei koskaan ollut yhtenäinen liike manifestteineen, vaan pikemminkin kansainvälinen tyylisuuntaus, joka ulottui taideteollisuudesta arkkitehtuuriin, muotiin, graafiseen suunnitteluun ja kuvataiteeseen. Ilmaisuja yhdistivät glamourin tuntu, usko edistykseen ja teknisiin saavutuksiin sekä mieltymys arvokkaisiin ja eksoottisiin materiaaleihin, kuten norsunluuhun, lakattuun puuhun, kromiin, kultaukseen ja harvinaisiin puulajeihin. Jugend oli kukkea ja unenomainen, mutta Art Decosta tuli terävä, elegantti ja urbaani tyyli, joka syntyi jazz-aikakauden, autoliikenteen, valtamerilaivojen ja ensimmäisten pilvenpiirtäjien myötä.

Pikatiedot: Syntyi 1910-luvulla, sai nimensä Pariisissa vuonna 1925 järjestetyn Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes -näyttelyn mukaan · Kukoistuskausi noin 1920–1939 · Tunnusomaisia piirteitä geometria, symmetria ja ylelliset materiaalit · Keskeisiä nimiä: Tamara de Lempicka, A.M. Cassandre, Erté ja René Lalique · Ikonista arkkitehtuuria: Chrysler Building New Yorkissa (1930, 319 metriä) · Ruotsalainen vastine: Swedish Grace · Ennätyshinta: Tamara de Lempickan Portrait de Marjorie Ferry myytiin Christie'sillä 21,1 miljoonalla dollarilla vuonna 2020 · Tyylin satavuotisjuhlaa vietetään 2025–2026 Musée des Arts Décoratifs'ssa Pariisissa, jossa on esillä yli 1 000 teosta.

Art Decon historia – Pariisista 1925 maailmanlaajuiseksi tyyliksi

Art Decon ymmärtämiseksi on ymmärrettävä aika, josta se sai alkunsa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä vuosia leimasi uudistumisen, nautinnon ja optimismin kaipuu. Vanha järjestys oli sortunut, ja Pariisin, New Yorkin ja Berliinin kaltaisissa kaupungeissa kehittyi uusi kaupunkikulttuuri jazzin, elokuvien, autojen ja sähkön myötä. Art Decosta tuli tämän uuden ajan visuaalinen kieli – yhtä lailla aineellisen menestyksen kuin taiteellisten pyrkimystenkin ilmentymä.

Tausta – jugend, kubismi ja koneaika

Art Deco ei syntynyt tyhjästä. Tyyli sai vaikutteita useista aikansa suuntauksista. Kubismilta se lainasi muotojen geometrisen hajottamisen, venäläisistä balettipuvuista ja Wiener Werkstättestä koristeellisen rohkeutensa ja futurismin kaltaisilta taidesuuntauksilta nopeuden ja liikkeen ihannointinsa. Samalla se oli selkeä vastareaktio jugendin orgaaniselle ylenpalttisuudelle: siinä missä jugend kiemurteli, Art Deco oli pelkistetympi ja kurinalaisempi. Liike ammensi myös menneisyydestä, antiikin Egyptistä – etenkin sen jälkeen, kun Tutankhamonin hauta avattiin vuonna 1922 – sekä atsteekkien ja Afrikan taiteesta, mikä synnytti tyypilliset porrastetut ja viuhkamaiset aiheet.

Pariisin näyttely 1925 – tyylin läpimurto

Ratkaiseva hetki koitti Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes -näyttelyn myötä, joka järjestettiin Pariisissa huhtikuusta marraskuuhun 1925. Näyttely houkutteli noin 16 miljoonaa kävijää paristakymmenestä maasta, ja siellä oli noin 130 rakennusta ja seitsemisenkymmentä paviljonkia. Esillä oli modernia taideteollisuutta kaikessa loistossaan: huonekaluja, lasia, tekstiilejä, koruja ja sisustuksia, jotka huokuivat ylellisyyttä ja uudistumista. Näyttelystä tuli kansainvälinen sensaatio, ja se synnytti käsitteen, jota käytämme yhä tänäkin päivänä, vaikka itse termi Art Deco vakiintui vasta 1960-luvulla, kun kiinnostus sotienvälisen ajan muotoilua kohtaan heräsi uudelleen.

Leviäminen Atlantin yli

Pariisista Art Deco levisi nopeasti ympäri maailmaa ja saavutti ehkä näyttävimmän muotonsa Yhdysvalloissa. New Yorkissa ja Chicagossa tyyli löysi ihanteellisen ilmaisunsa pilvenpiirtäjissä, joiden porrastetuista julkisivuista ja metallinhohtoisista torneista tuli amerikkalaisen unelman symboleja. 1930-luvulla kehittyi virtaviivainen muunnelma, jota kutsutaan joskus Streamline Moderneksi ja joka sai vaikutteita aerodynamiikasta ja junista. Rikkaiden ylellisyystuotteista Art Decosta tuli vähitellen kansanomainen tyyli, joka näkyi elokuvateattereissa, radioissa, pakkauksissa ja arkipäivän esineissä kaikkialla länsimaissa.

Art Decon tärkeimmät teokset ja aiheet

Art Deco oli taiteidenvälinen liike, ja sen tunnetuimpia teoksia löytyy yhtä lailla arkkitehtuurista ja graafisesta taiteesta kuin maalaustaiteesta. Jotkin luomukset ovat muodostuneet niin ikoniksi, että ne määrittävät nykyään koko aikakautta.

Tamara de Lempickan muotokuvat

Puolalaissyntyisestä taidemaalarista Tamara de Lempickasta (1898–1980) tuli Art Decon merkittävin kuvataiteilija. Hänen muotokuvansa elegantista naisista ja herroista, joiden muodot ovat terävästi veistettyjä, iho metallinhohtoista ja värit viileitä, vangitsivat ajan itsevarman glamourin. Vuoden 1929 teoksesta Autoportrait (Tamara vihreässä Bugattissa) on tullut modernin, itsenäisen naisen symboli. Hänen taiteensa arvostus näkyi jälleen vuonna 2020, kun Portrait de Marjorie Ferry myytiin Christie'sissä Lontoossa 16,28 miljoonalla punnalla – mikä vastasi 21,1 miljoonaa dollaria – ja rikkoi näin taiteilijan huutokauppaennätyksen. Sama teos oli myyty vain 255 000 dollarilla vuonna 1985, mikä kertoo siitä, miten voimakkaasti hänen taiteensa arvostus on kasvanut.

"Elän yhteiskunnan marginaalissa, eivätkä tavallisen yhteiskunnan säännöt koske niitä, jotka elävät sen laitamilla." – Tamara de Lempicka

Cassandre ja julistetaide

Missään Art Deco ei levinnyt niin laajasti kansan keskuuteen kuin julistetaiteessa. Ukrainalaissyntyinen ranskalainen A.M. Cassandre (1901–1968) mullisti mainonnan visuaalisen ilmaisun puhtailla linjoillaan, rohkealla typografiallaan ja dramaattisilla perspektiiveillään. Hänen julisteensa, kuten vuoden 1935 Normandie, jossa valtava valtamerilaiva kuvataan suoraan edestä, sekä junajuliste Nord Express, kuuluvat grafiikan historian kuuluisimpiin teoksiin. Cassandren työt edustavat Art Decoa dynaamisimmillaan: geometriaa ei käytetä vain koristeluun vaan myös liikkeen ja suunnan luomiseen. Juliste taidemuotona on keskiössä Sarasota Art Museumin näyttelyssä Art Deco: The Golden Age of Illustration, jossa esitellään sata harvinaista julistetta 1920- ja 1930-luvuilta elokuusta 2025 maaliskuuhun 2026.

Chrysler Building ja pilvenpiirtäjä

Jos Art Decolla on monumentti, se on Chrysler Building New Yorkissa. Arkkitehti William Van Alenin suunnittelema ja vuonna 1930 valmistunut rakennus kohoaa 319 metriä Manhattanin ylle, ja se oli maailman korkein rakennus yhdentoista kuukauden ajan. Sen krominkiiltävä, viuhkanmuotoinen huippu porrastettuine kaarineen ja teräksisine kotkanpäineen on ehkä täydellisin esimerkki Art Decon kyvystä yhdistää tekniikka ja loisto. Yhdessä Empire State Buildingin ja Rockefeller Centerin kanssa se teki New Yorkin siluetista tyylin ilmentymän.

Erté, Lalique ja taidekäsityö

Maalaustaiteen ja arkkitehtuurin rinnalla Art Deco kukoisti taidekäsityössä. Venäjällä syntynyt Erté (Romain de Tirtoff) oli aikansa suuri muotikuvittaja, jonka tyylitellyt naishahmot koristivat Harper's Bazaar -lehden kansia. Lasitaiteilija René Lalique muutti arkiset esineet, kuten hajuvesipullot ja autojen jäähdyttimen koristeet, veistoksellisiksi mestariteoksiksi huurrelasista. Huonekaluformaatioiden suunnittelijat, kuten Émile-Jacques Ruhlmann, loivat loistokkaita esineitä harvinaisista puulajeista ja norsunluusta, kun taas Jean Dunand kehitti japanilaisvaikutteisen lakkatekniikan täydellisyyteen. Tämä monipuolisuus tekee Art Decosta ainutlaatuisen: se oli kokonaisvaltainen tyyli, joka kattoi koko elinympäristön.

Tyyli, tekniikka ja taiteellinen omaleimaisuus

Mikä oikeastaan saa meidät tunnistamaan Art Decon hetkessä? Tyyli perustuu selkeään muotokieleen, joka toistuu riippumatta siitä, näemmekö julisteen, rakennuksen vai korun.

Geometria ja symmetria

Art Decon perusta on geometrinen muoto. Ympyrät, kolmiot, siksakviivat, porraskuviot ja viuhkat toistuvat tiukoissa, symmetrisissä sommitelmissa. Geometrinen järjestys luo ilmaisuihin vakauden ja eleganssin tuntua, samalla kun rohkeat kulmat tuovat niihin dynamiikkaa. Monet aiheet rakentuvat keskiakselin ympärille niin, että sen molemmilla puolilla on toistensa peilikuvat, mikä luo tyylille ominaisen tasapainon. Tässä on selvä yhteys kubismin hajotettuun geometriaan, mutta siinä missä kubismi oli analyyttista ja etsivää, Art Deco oli koristeellista ja vahvistavaa.

Väripaletti ja materiaalit

Värien puolesta Art Deco liikkuu kahden navan välillä. Yhtäältä hillityt, elegantit sävyt – musta, kulta, kerma, syvä vihreä ja jalokivensininen – yhdistetään ylellisyyteen ja ainutlaatuisuuteen. Toisaalta julistetaiteen kirkkaat ja voimakaskontrastiset värit, joissa voimakkaat punaiset, keltaiset ja siniset alueet asetetaan vastakkain. Materiaalin tuntu oli keskeinen: kultaus, kromi, hopea ja lakatut pinnat loivat kiiltävän, metallisen vaikutelman, joka vastasi koneajan estetiikkaa. Graafisessa taiteessa ja julisteissa tämä näkyy usein kultakorostuksina, terävinä ääriviivoina ja selkeänä syvyysvaikutelmana.

Aihepiiri ja symboliikka

Art decon aihemaailma kuvastaa aikaansa. Siinä esiintyy toistuvasti moderni nainen – lyhythiuksinen, itsenäinen ja elegantti – sekä eläimiä, kuten gaselleja, vinttikoiria ja panttereita, jotka symboloivat nopeutta ja sulokkuutta. Auringonsäteet, suihkulähteet, salamat ja tyylitellyt kukat kuuluvat myös vakiomotiiveihin, samoin viittaukset muinaiseen Egyptiin ja asteekkikulttuuriin. Valtamerilaivat, lentokoneet, junat ja pilvenpiirtäjät esiintyvät tekniikan edistysaskeleiden ylistyksinä. Yhdessä aiheet piirtävät kuvan optimistisesta, tulevaisuuteen suuntautuneesta kulttuurista, joka juhli modernia elämää.

Art deco Ruotsissa – Swedish Grace ja Tukholman näyttely

Ruotsilla oli yllättävän keskeinen rooli art decon kansainvälisessä historiassa. Vuoden 1925 Pariisin näyttelyssä ruotsalainen taidekäsityö menestyi erinomaisesti ja sai peräti 46 kultamitalia, mikä vahvisti ruotsalaisen muotoilun korkeaa arvostusta. Orreforsin ruotsalainen lasi, jossa oli Simon Gaten ja Edward Haldin kaltaisten taiteilijoiden kaivertamia aiheita, herätti erityistä ihailua ja nousi pohjoismaisen eleganssin symboliksi.

Swedish Grace – pohjoismainen tulkinta

Ruotsalainen art deco sai nimen Swedish Grace, jonka keksi brittiläinen arkkitehtuurikriitikko Philip Morton Shand. Swedish Grace yhdisti pelkistetyn, uusklassistisen eleganssin hillittyihin koristeisiin yksinkertaisissa, sileissä muodoissa. Tyyli salli siis ornamentiikan ja viittaukset antiikkiin, mutta huomattavasti hillitymmässä ja pidättyväisemmässä sävyssä kuin ranskalainen art deco. 1920-luvun klassismia kuvataan usein art decon pohjoismaiseksi haaraksi, ja Tukholman kansallismuseossa on nykyään merkittävä kokoelma, joka kuvastaa tätä ruotsalaisen muotoilun kukoistuskautta.

Tukholman näyttely 1930

Ruotsalaisen sotienvälisen tyylin huippukohtana pidetään yleensä vuoden 1930 Tukholman näyttelyä. Näyttely oli valtava menestys, ja se houkutteli hieman yli neljässä kuukaudessa lähes neljä miljoonaa kävijää. Siellä kohtasivat elegantti Swedish Grace ja nouseva funktionalismi, ja monille näyttely merkitsi siirtymää koristeellisuudesta tiukkaan funktionaalisuuteen. Useat vuoden 1925 Pariisin näyttelyssä loistaneet muotoilijat esittelivät nyt töitään laajalle ruotsalaisyleisölle. Tukholman näyttely on siten käännekohta art decon koristeellisten ihanteiden ja modernismin pelkistetyn funktionaalisen ajattelun välillä.

Art decon vaikutus ja perintö

Vaikka art deco hallitsevana tyylisuuntana hiipui toisen maailmansodan syttyessä vuonna 1939, sen muotokieli ei ole koskaan kadonnut. Sodan jälkeisenä aikana tyyliä pidettiin pitkään vanhanaikaisena, mutta 1960-luvulla se löydettiin uudelleen ja sai nykyisin vakiintuneen nimensä. Sen jälkeen art deco on palannut yhä uudelleen – elokuvissa, muodissa, graafisessa suunnittelussa ja sisustuksessa. The Great Gatsbyn kaltaiset elokuvasovitukset ovat välittäneet tyylin glamouria uusille sukupolville, ja sen geometrinen eleganssi tuntuu aina ajankohtaiselta.

Nykyään Art Decoa juhlitaan yhtenä 1900-luvun rakastetuimmista tyylisuunnista. Tyylin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Pariisin Musée des Arts Décoratifs järjestää lokakuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana laajan näyttelyn 1925–2025. Cent ans d'Art déco, jossa on esillä yli 1 000 teosta huonekaluista muotiin, koruihin ja graafiseen taiteeseen – mukana myös Orient Expressin vaunujen rekonstruktio. Samalla Tamara de Lempickaa juhlistetaan hänen ensimmäisessä suuressa yhdysvaltalaisessa retrospektiivissään Houstonin Museum of Fine Artsissa, jossa on esillä yli 90 teosta. Kiinnostus Art Decoa kohtaan on siis harvoin ollut suurempaa kuin juuri nyt. Se, että tyylisuunnan teokset rikkovat edelleen ennätyksiä kansainvälisten huutokauppatalojen myynneissä, korostaa, ettei Art Deco ole vain historiallinen luku vaan elävä osa nykytaiteen markkinoita, joilla sotienvälisen ajan eleganssia arvostetaan vuosi vuodelta enemmän.

Art Deco kotona – sisustusopas

Art Decon ajaton eleganssi tekee siitä inspiroivan lähtökohdan taiteella sisustamiseen. Art Deco -juliste tuo välittömästi ylellistä ja hienostunutta tunnelmaa, ja parasta on, että tyyli toimii yhtä hyvin pelkistetyssä modernissa kodissa kuin perinteisemmässä ympäristössä. Valitsemalla oikean aiheen, värin ja kehyksen voit tuoda sotienvälisen ajan glamouria kotiisi ilman, että lopputulos tuntuu teennäiseltä.

Värit, kehykset ja materiaalit

Klassiset Art Deco -värit – musta, kulta, kerma ja syvät jalokivisävyt – luovat vahvan ylellisyyden tunteen. Graafinen juliste, jossa on kultaisia yksityiskohtia, korostaa tyylin metallista luonnetta, kun se kehystetään kapeisiin mustiin tai messingin sävyisiin kehyksiin. Pehmeämpää ilmettä varten voit valita vaaleapohjaisen aiheen hillityissä vihreän tai sinisen sävyissä. Jos haluat perehtyä kehysten valintaan tarkemmin, lue oppaamme aiheesta näin valitset oikean kehyksen oikealle julisteelle. Kehysvalikoimastamme löydät sekä kapeita metalliprofiileja että klassisia puukehyksiä, jotka sopivat geometriseen estetiikkaan.

Sijoittelu ja sommittelu huoneessa

Art Deco viihtyy keskeisellä paikalla, jossa sen symmetria pääsee oikeuksiinsa – sohvan yläpuolella, eteisessä tai ruokailutilan katseenvangitsijana. Koska tyyli perustuu tasapainoon, se sopii erinomaisesti symmetrisiin sommitelmiin: kaksi samanlaista julistetta peilin molemmin puolin tai ryhmä tiukassa ruudukossa. Jos kaipaat inspiraatiota tasapainoisen tauluryhmän kokoamiseen, lue tauluseinää käsittelevä oppaamme. Graafisten julisteiden kokoelmassamme ja retro- ja vintagejulisteissamme on useita selvästi Art Decosta ammentavia aiheita, kun taas chic-julisteet tavoittavat tyylikkään glamourin.

Vinkki: Anna Art Deco -julisteen olla huoneen katseenvangitsija. Pidä sen ympärillä oleva seinä rauhallisena ja neutraalina ja valitse mieluummin yksi tarkoin valittu kultakehys kuin monta keskenään riitelevää kuva-aihetta. Kehyksen tai huoneen muun sisustuksen metallinhohtoinen yksityiskohta – esimerkiksi messinkinen valaisin tai peilipöytä – sitoo kokonaisuuden yhteen ja nostaa julisteen esiin harkitun eikä ylikuormitetun näköisesti.

Aikajana – Art Decon historia vuosilukuina

Art Decon kehitystä voi seurata muutamien ratkaisevien virstanpylväiden kautta. Perusta luotiin jo 1910-luvulla, mutta tyyli nousi kukoistukseensa ja kansainväliseen maineeseen 1920-luvulla. Vuosina 1908–1912 ranskalaisessa muotoilussa alkoi näkyä ensimmäisiä geometriaan suuntautuneita ilmaisumuotoja reaktiona jugendille. Vuonna 1922 Egyptissä avattiin Tutankhamonin hauta, mikä käynnisti egyptiläisaiheisten motiivien aallon. Vuonna 1925 Pariisissa järjestettiin Exposition Internationale des Arts Décoratifs et Industriels Modernes, joka merkitsi tyylin lopullista läpimurtoa. Ruotsi voitti siellä 46 kultamitalia. Vuonna 1929 Tamara de Lempicka maalasi kuuluisan omakuvansa vihreässä Bugattissa. Vuonna 1930 valmistui Chrysler Building New Yorkissa, ja samana vuonna järjestetty Tukholman näyttely keräsi lähes neljä miljoonaa kävijää. Vuonna 1935 Cassandre loi ikonisen julisteensa valtamerialus Normandielle. Toisen maailmansodan puhkeaminen vuonna 1939 merkitsi Art Decon kukoistuskauden loppua. 1960-luvulla tyyli löydettiin uudelleen, ja se sai nykyisen nimensä. Vuosina 2025–2026 satavuotisjuhlaa vietetään suurella näyttelyllä Pariisin Musée des Arts Décoratifs -museossa.

Läheiset taidesuuntaukset

Art Deco käy vilkasta vuoropuhelua useiden muiden taidehistorian suuntausten kanssa. Tyyli syntyi reaktiona Art Nouveauta (jugendia) ja sen orgaanisia linjoja vastaan, mutta lainasi samalla geometrista muotokieltä kubismilta. Siirtymä pelkistettyyn ja toiminnalliseen ennakoi minimalismia, kun taas Gustav Klimt ja hänen kultakoristeensa muodostavat selkeän sillan jugendin ja Art Decon välille. Yhdysvalloissa geometrinen tyyli sai oman tulkintansa Harlemin renessanssissa, jossa Aaron Douglasin siluettimaalausta on kutsuttu Afro-Decoksi. Jos haluat yleiskatsauksen taiteen aikakausista ja tyylisuunnista, tutustu kattavaan taidehistorian oppaaseemme. Lisää taiteilijoita ja suuntauksia voit tutkia Tietopankissamme.

Haluatko tutustua läheiseen suuntaukseen? Lue syventävä artikkelimme futurismista – italialaisesta avantgardeliikkeestä, joka teki nopeudesta ja liikkeestä taidetta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Art Decosta

Haluatko tuoda Art Decon ajatonta eleganssia omaan kotiisi? Tutustu tunnettuihin taiteilijoihimme ja löydä julisteita, joissa geometrinen glamour pääsee oikeuksiinsa. Julisteet on painettu huolellisesti laadukkaalle paperille, ja ne ovat valmiita kehystettäviksi. Jos kaipaat pehmeämpää lähtökohtaa, aloita yhdestä graafisesta kultaisesta ja mustasta aiheesta ja anna sen määrittää huoneen muuta ilmettä. Kun kokonaisuus tuntuu oikealta, voit täydentää sitä symmetrisellä sommitelmalla. Lue lisää tämän kauden suuntauksista oppaastamme, joka käsittelee vuoden 2025 sisustustrendejä, ja tutustu läheiseen geometriseen muotokieleen Bauhaus-julisteoppaassamme.

Lähteet ja lisälukemista: Wikipedia – Art déco, Musée des Arts Décoratifs – 1925–2025. Cent ans d'Art déco ja Nationalmuseum – Swedish Grace.