Jan Håfström 2026 – Mr Walker ja Moderna Museetin syysnäyttelyn taiteilija

|Frida Johansson

Moderna Museet avaa 17. lokakuuta 2026 näyttelyn ”En förlorad värld”, jossa on maalauksia, veistoksia ja maalattuja esineitä suoraan Jan Håfströmin ateljeesta. Näyttely avautuu vain viikkoja sen jälkeen, kun hänen taiteensa palasi yllättäen Tukholman metroon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1979. Jos harkitset julistetta, jolla on takanaan todellista ruotsalaista taidehistoriaa, syksy 2026 on poikkeuksellisen hyvä hetki tutustua taiteilijaan, joka loi salaperäisen takkiin ja hattuun pukeutuneen miehen: Mr Walkerin.

Tässä oppaassa käydään läpi, mikä tekee Håfströmin taiteilijuudesta ainutlaatuisen, kuka Mr Walker oikeastaan on, miten lapsuus ja sota ovat muovanneet hänen kuvamaailmaansa ja miten hänen teoksensa toimivat julisteina kodin eri huoneissa.

Hän on 88-vuotias eikä osoita hidastamisen merkkejä. Vuonna 2025 hänen uusi veistoksensa paljastettiin Tukholman kauppakorkeakoulussa, ja syksyllä SVT esittää Staffan Julénin ohjaaman dokumenttielokuvan hänestä. Se muistuttaa jälleen, että Håfström elää pikemminkin uudelleen heränneen huomion aikaa kuin taaksepäin katsovaa juhlavuosivaihetta.

Jan Håfström – taiteilija, joka teki muistista elämäntyönsä

Jan Håfström (syntynyt vuonna 1937) kasvoi toisen maailmansodan aikana, ollessaan kahden ja kahdeksan ikävuoden välillä Euroopassa riehuvan sodan aikana. Hän opiskeli filosofiaa ja taidetta sen sijaan, että olisi valinnut papin uran, jota hänen helluntailiikkeeseen kuulunut isänsä Erik oli aikoinaan ajatellut hänelle. Ateljee on ollut hänelle lapsuudesta asti turvapaikka, ja Håfström on itse kuvaillut taiteilijuuttaan ”oman elämän arkeologiseksi kaivaukseksi”. Tämä ilmaus kertoo lähes kaiken hänen työskentelytavastaan: se ei ole lineaarinen, vaan kerroksellinen, ja vanhoja aiheita kaivetaan esiin, maalataan uudelleen ja sijoitetaan uusiin yhteyksiin kerta toisensa jälkeen vuosikymmenten ajan.

Häntä pidetään yhtenä niistä ruotsalaisista taiteilijoista, jotka siirtyivät varhain vapaasti poptaiteen, käsitetaiteen ja perinteisen maalaustaiteen välillä sitoutumatta mihinkään yksittäiseen suuntaukseen. Tämän vuoksi häntä on ollut vaikea sijoittaa taidehistorian kirjoihin, mutta sitäkin enemmän hänestä on puhuttu kuuden vuosikymmenen ajan sekä Ruotsissa että kansainvälisesti järjestetyissä näyttelyissä.

Miksi Jan Håfströmin taiteesta on tullut keräilykohde ruotsalaisiin koteihin?

Håfströmin taidetta myydään säännöllisesti Bukowskis-huutokauppatalossa, ja sitä on esillä useiden ruotsalaisten museoiden kokoelmissa. Uutta kiinnostusta herättää kuitenkin ennen kaikkea hänen paluunsa julkiseen tilaan syksyllä 2026: uusi metroinstallaatio syyskuussa ja suuri yksityisnäyttely Moderna Museetissa lokakuussa. Kun taiteilijan teoksia näkee jälleen yhtäkkiä arjessa, matkalla töihin tai laiturilla, ne herättävät uteliaisuutta tavalla, johon yksi teos museon kokoelmissa harvoin yksin pystyy.

Bozetton tunnettujen taiteilijoiden kokoelma heijastaa juuri tällaista uutta kiinnostusta: taiteilijoiden, jotka saavat uusia yleisöjä ajankohtaisten näyttelyiden ja merkkivuosien myötä, julisteet käyvät usein paremmin kaupaksi kuin vuosiin, sillä ostajasta tuntuu, että aihe on juuri nyt ajankohtainen eikä ajaton klassikko, joka hänen ”pitäisi” tuntea.

Pikatiedot: Moderna Museet esittelee Jan Håfströmin näyttelyn ”En förlorad värld” neljännessä kerroksessa 17. lokakuuta 2026–14. maaliskuuta 2027. Näyttelyn on kuratoinut Matilda Olof-Ors. Samana syksynä hänen taiteensa palasi metroon teoksella ”Hotel Eden” Zinkensdammissa. Se oli hänen ensimmäinen metroinstallaatio sitten vuosien 1977–79, jolloin hän oli esillä T-Centralenin sinisessä käytävässä yhdessä Ulla Wiggenin, Olle Kåksin ja Ola Billgrenin kanssa.

Centralenin veistos herättää eloon myös puiston, joka muuten jää kaupunkikuvassa harvoin huomatuksi. Se on esimerkki siitä, kuinka Håfströmin taide palvelee tietoisesti samanaikaisesti sekä taiteellisia että kaupunkisuunnittelullisia tavoitteita. Hahmosta tulee kohtaamispaikka, ei vain teos, jota vilkaistaan ohimennen matkalla lähijunaan.

Kuka on Mr Walker, viittaan ja hattuun pukeutunut mies, joka on seurannut Håfströmiä viisikymmentä vuotta?

Mr Walker on Håfströmin useimmin toistuva hahmo: viittaan ja hattuun pukeutunut, usein kasvoton hahmo, joka esiintyy maalauksissa ja grafiikassa sekä seitsemänmetrisenä veistoksena Tukholman keskusaseman lähellä. Hahmo juontaa juurensa sarjakuvahahmo Fantomenista, jonka englanninkielisessä alkuperäisversiossa nimi on ”The Phantom” ja jonka siviiliminä kantaa juuri nimeä Mr Walker.

Lapsuuden sankarista tulee alter ego

Fantomen oli yksi Håfströmin lapsuuden sankareista, ja hän on itse kuvaillut hahmon ”pilkallisen kaksijakoista luonnetta” asiaksi, johon hän on palannut läpi koko taiteellisen uransa. Centralenin veistoksessa viitassa ja hatussa oleva mies kuvataan niin, että hän ”juoksee ja kaatuu samaan aikaan” riippuen siitä, mistä katsoja katsoo seitsemänmetristä hahmoa. Kyseessä on eräänlainen optinen epävakaus, jonka Håfström on tietoisesti rakentanut teokseen.

Enemmän kuin maskotti

Mr Walker on Håfströmin taiteessa samalla monia asioita: alter ego, isähahmo ja symboli luovasta ihmisestä liikkeellä kaupungissa. Erään vierailijan kerrotaan sanoneen taiteilijalle: ”Käyn siellä joskus pesemässä sieluni.” Håfström tulkitsee kommentin itse niin, että hahmo toimii maallisena hengellisenä oppaana keskellä muuten meluisaa kaupunkitilaa.

”Käyn siellä joskus pesemässä sieluni.”

Mr Walkerin juuret amerikkalaisessa sarjakuvahahmossa tekevät hänestä samalla luontevan osan Bozettos pop art -julisteita, nykyikonien rinnalla. Nämä ikonit ovat saaneet kuvakielensä sarjakuvista, mainonnasta ja elokuvista, eivätkä ainoastaan taidehistoriasta.

Miten lapsuus ja toinen maailmansota näkyvät Håfströmin taiteessa?

Håfström oli toisen maailmansodan aikana kaksivuotias tai kahdeksanvuotias, ja tuo ajanjakso toistuu läpi hänen kuvamaailmansa, ei suorina sotakohtauksina vaan menetyksen, poissaolon ja piilopaikkojen pohjavireenä. Kuolemanaiheet ja haudat toistuvat hänen maalauksissaan, ja taiteilijan mukaan teoksissa on viime vuosina ollut yhä vahvempi uskonnollinen pohjavire, jossa sakraali ja profaani sekoittuvat niitä erottamatta.

Näyttelyn nimi ”En förlorad värld” kiteyttää juuri tämän liikkeen. Kuraattori Matilda Olof-Ors kuvailee, kuinka ”menneisyys on Håfströmin työskentelyssä harvoin kaukainen tai päättynyt”, vaan pikemminkin ”vahvasti läsnä”. Aiheita maalataan uudelleen, käytetään uudestaan ja sijoitetaan uusiin yhteyksiin vuosi toisensa jälkeen, ikään kuin aika hänen ateljeessaan kulkisi kehissä eikä suoraa linjaa eteenpäin läpi uran.

Hänen grafiikassaan toistuva karkea ääriviiva ja rajallinen väripaletti sopivat yhtä hyvin Bozettos graafisten julisteiden joukkoon kuin retro- ja vintageaiheiden pariin samoilta vuosikymmeniltä, jolloin hän itse debytoi. Tuolloin sekä sarjakuvat että käsitetaide loivat Ruotsissa aivan uuden kuvakielen.

Syksyn näyttelyitä edeltävissä haastatteluissa Håfström on itse kuvannut, ettei hänen myöhäiskaudellaan taiteeseen kehittynyt uskonnollinen pohjavire merkitse paluuta lapsuuden helluntailaisuuteen, vaan pikemminkin merkityksen etsimistä, joka kulkee rinnakkain taiteilijuuden kanssa. Sakraali ja profaani saavat elää rinnakkain samalla kankaalla, toisinaan samassa siveltimenvedossa, ilman että toinen selittää toisen pois.

Miten Jan Håfströmin taide toimii julisteina kodin eri huoneissa?

Mr Walker ja Håfströmin graafiset aiheet sopivat erityisen hyvin huoneisiin, joissa haluat taideteoksen herättävän kysymyksiä pelkän tilan täyttämisen sijaan. Eteinen on luonteva valinta, sillä hahmo itsessään kertoo paikasta toiseen liikkumisesta. Kotitoimisto taas sopii niille, jotka haluavat ympäröidä itsensä taiteella, joka kutsuu pohdiskelemaan ja palaamaan teosten äärelle sen sijaan, että niitä kuluttaisi nopeasti.

Mieti myös, miten juliste sopii yhteen muiden seinällä olevien teosten kanssa. Vuoden 2026 opas taideseinän sommitteluun käy läpi, miten sommittelet useita aiheita yhteen. Tämä on erityisen olennaista Håfströmin kaltaisen taiteilijan kohdalla, sillä hänen hahmonsa pääsevät usein parhaiten oikeuksiinsa parin pienemmän ja rauhallisemman aiheen rinnalla sen sijaan, että ne jäisivät yksin suurelle seinälle.

Vinkki: Pidä kehys yksinkertaisena ja tummana Håfströmin kaltaisten ruotsalaisten graafisten taiteilijoiden teoksille. Ohut musta puukehys tai yksi Bozetton kanvaskehyksistä tuo ääriviivat esiin kilpailematta aiheen kanssa.

Olohuoneeseen sopii parhaiten kookkaampi koko, mieluiten 70x100, sillä Mr Walkersin siluetti vaatii hieman etäisyyttä, jotta juoksemisen ja kaatumisen välinen optinen epävakaus pääsee täysin esiin. Läheltä katsottuna, kuten makuuhuoneessa tai pienessä lukunurkkauksessa, hänen tuotantonsa pienemmät graafiset aiheet toimivat paremmin: niissä siveltimenjäljen ja pintarakenteen yksityiskohdista tulee osa elämystä eivätkä ne jää kauempaa hahmotettavan kokonaisuuden varjoon.

Kun kokoaa samalle seinälle useiden ruotsalaisten taiteilijoiden teoksia, kannattaa antaa Håfströmin edustaa arvoituksellisuutta ja henkilökohtaisuutta ja tasapainottaa kokonaisuutta muiden ruotsalaisten taiteilijoiden ilmavammilla tai luonnosta inspiroituneilla aiheilla. Sisäänpäin kääntyneen ja avoimen välinen kontrasti tekee monen taiteilijan teoksista koostuvasta taideseinästä usein sellaisen, jota katselee mielellään pitkään sen sijaan, että siihen kyllästyisi jo ensimmäisen viikon jälkeen.

Usein kysyttyä Jan Håfströmistä

Missä voin nähdä Jan Håfströmin taidetta Tukholmassa juuri nyt?

+

17. lokakuuta 2026 alkaen Moderna Museetin 4. kerroksessa on esillä näyttely ”En förlorad värld” 14. maaliskuuta 2027 asti. Samaan aikaan teoksen ”Hotel Eden” voi nähdä Zinkensdammin metroasemalla, ja Spårvägsmuseetissa on esillä historiallinen näyttely metrotunnelin taiteesta, jossa on mukana Håfströmin aiempaa tuotantoa.

Tunnettiinko Jan Håfström Ruotsin ulkopuolella?

+

Hän on saavuttanut asemansa ennen kaikkea ruotsalaisella ja pohjoismaisella taidekentällä. Hänen teoksiaan on useiden ruotsalaisten museoiden kokoelmissa, ja niitä myydään säännöllisesti Bukowskin huutokauppatalossa. Hänen kansainvälinen läpimurtonsa on vaatimattomampi kuin esimerkiksi Hilma af Klintin, mutta häntä pidetään keskeisenä hahmona ruotsalaisessa sodanjälkeisessä maalaustaiteessa.

Mitä nimi Mr Walker tarkoittaa?

+

Nimi tulee sarjakuvahahmo Phantomista, jonka siviiliminä on englanninkielisessä alkuperäissarjassa ”The Phantom”. Håfström on lainannut sekä nimen että hahmon arvoituksellisen kaksinaisuuden, mutta tehnyt hahmosta omansa irrottamalla sen sarjakuvaruudusta ja sijoittamalla sen omaan kuvakieleensä.

Sopiiko Håfströmin taide graafiseen tai minimalistiseen kotiin?

+

Kyllä, pelkistetty paletti ja selkeät ääriviivat tekevät aiheista helppoja yhdistää vaaleaan ja pelkistettyyn sisustukseen. Sama aihe toimii yhtä hyvin tummempaa seinää vasten, jolloin hahmon siluetti voi luoda kaiken tarvittavan kontrastin ilman, että huoneen muut yksityiskohdat kilpailevat sen kanssa.

Minkä kokoinen Håfströmin taiteesta inspiroitunut juliste sopii eteiseen?

+

Tavalliseen eteiseen sopii yleensä 30x40 tai 50x70 senttimetrin koko katon korkeudesta ja seinän leveydestä riippuen. Portaikkoon tai korkeampaan sisääntulotilaan voi valita koon 70x100, jolloin takkiin ja hattuun pukeutunut hahmo saa saman monumentaalisen läsnäolon kuin Centralenin ulkoveistos.

Eroaako Håfströmin myöhäiskauden taide paljon hänen varhaisista teoksistaan?

+

Aiheet ja omiin muistoihin syventyvä työskentelytapa ovat kulkeneet hänen mukanaan läpi koko uran, mutta ajan myötä sävy on muuttunut yhä uskonnollisemmaksi ja eksistentiaalisemmaksi. Vanhat aiheet palaavat uusina versioina sen sijaan, että ne korvattaisiin, joten hänen myöhäinen tuotantonsa on aiemman työn jatkoa, ei siitä irtautumista, vaan pikemminkin taiteilijan vuodesta toiseen käymää keskustelua oman menneisyytensä kanssa.

Tutustu Bozetton ruotsalaisten taiteilijoiden julisteisiin

Jos haluat ripustaa kotiisi palan syksyn ruotsalaista taidehistoriaa, selaa Bozetton tunnettujen taiteilijoiden kokoelmaa, jossa graafiset ja populaarikulttuurista ammentavat aiheet kohtaavat saman valikoiman klassisempia mestareita.

Lue myös, kuinka Yayoi Kusama kulki galleriosta olohuoneisiin ja Andy Warholin viiva ja kuva, jos haluat tutustua muihin taiteilijoihin, jotka ovat tehneet populaarikulttuurista taidetta samalla tavoin kuin Håfström on tehnyt Mr Walkerista. Molemmat osoittavat, kuinka yksi populaarikulttuurista ammennettu toistuva hahmo voi kantaa taiteilijan koko tuotantoa vuosikymmenten uudelleentulkintojen läpi.