Oslon Nasjonalmuseetissa sana ”Woman” on yliviivattu näyttelyn otsikossa. Jäljelle jää Painter, ja juuri se on asian ydin: 8. lokakuuta 2026–7. helmikuuta 2027 esillä on 51 maalausta 19 taiteilijalta, jotka työskentelivät Pohjois-Euroopassa ja Italiassa vuosina 1550–1650. Heidät esitellään ammattilaismaalareina, ei poikkeuksina. Jos etsit syvällistä, valoisaa ja taustatarinan sisältävää julistetta, näyttely tarjoaa helpon reitin taidehistorian lukuun, joka on pitkään jäänyt varjoon. Tässä kerrotaan, mitä näyttelyssä on esillä, miksi se on tärkeää ja miten näiden maalareiden aiheet voivat löytää paikkansa kodissa.
Pikatiedot: Woman Painter on esillä Oslon Nasjonalmuseetissa 8. lokakuuta 2026–7. helmikuuta 2027. Näyttelyssä on 51 maalausta 19 taiteilijalta, ja teokset on luotu vuosina 1550–1650. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Rooman Galleria Borghesen kanssa, jossa se on esillä 15. maaliskuuta–30. toukokuuta 2027. Teoksia on lainassa muun muassa Rijksmuseumista, Uffizista ja Tukholman Nationalmuseumista. Yksi Nasjonalmuseetin oman kokoelman asetelma esitellään ensimmäistä kertaa Clara Peetersin teoksena.
Yliviivattu ”Woman”: näyttely haluaa lopettaa poikkeuksista puhumisen
Otsikko kertoo jo lähes kaiken. Yliviivaamalla sanan ”Woman” Nasjonalmuseet haluaa osoittaa, etteivät nämä taiteilijat olleet kuriositeetteja vaan täysivaltaisia osallistujia eurooppalaisessa taide-elämässä. Näyttelyssä kohtaamme muun muassa Sofonisba Anguissolan (noin 1530–1625), Lavinia Fontanan (1552–1614), Artemisia Gentileschin (1593–noin 1654), Clara Peetersin (noin 1585–noin 1655), Michaelina Wautierin (1604–1689) ja Judith Leysterin (1600 tai 1610–1660). He ovat kuusi eri taustaista taiteilijaa, mutta heitä yhdistää yksi asia: he saivat työstään palkkaa, loivat itselleen maineen ja saivat toimeksiantoja.
Näyttelyllä on erityinen pohjoismainen ulottuvuus. Museo esittelee samaan aikaan norjalaisen 1800-luvun muotokuvamaalarin Asta Nørregaardin teoksia, ja kansainvälisiin lainoihin kuuluu teoksia Tukholman Nationalmuseumista. Oslossa vierailevat voivat siis nähdä ruotsalaisia kokoelmia uudessa yhteydessä. Ne, jotka eivät matkusta, voivat silti ottaa ajatuksen mukaansa: maalauksen ei tarvitse olla tunnetun miehen signeeraama ollakseen ripustamisen arvoinen.
Näyttelyyn sisältyy myös salapoliisitarina. Museon omasta kokoelmasta peräisin oleva asetelma Still Life with Small Game and Grapes on a Gilded Tazza noin vuodelta 1620 esitellään nyt ensimmäistä kertaa Clara Peetersin teoksena. Uudelleenattribuointi perustuu kuraattori Cynthia Osieckin tutkimukseen. Yksi siveltimenveto nimen vaihtamiseksi voi muuttaa tapaa, jolla taideteosta tulkitaan, ja sitä, kuinka paljon ymmärrämme sen maalarista.
Clara Peeters ja nimellä varustettu veitsi: asetelma signeerauksena
Jos yksi näyttelyn taiteilijoista sopii seinälle ripustettavaksi taidejulisteeksi, hän on Clara Peeters. Hän työskenteli Amsterdamissa vuonna 1611 ja Haagissa vuonna 1617, ja häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä ruokaa esittäneiden asetelmien maalaajista. Hänen ensimmäinen tunnettu signeerattu ja päivätty maalauksensa on vuodelta 1607. Hän on signeerannut 31 teosta, ja lisäksi 76 teosta on luettu hänen nimiinsä vaihtelevalla varmuudella. Pradon museossa on neljän suuren asetelman sarja, joista kolme on päivätty vuodelle 1611 ja jotka kuuluivat Espanjan kuningasperheelle. Niiden joukossa on mahdollisesti vanhin tunnettu kuolleita riistaeläimiä esittävä asetelma.
Kaikkein harvinaisinta on kuitenkin tapa, jolla hän piilotti itsensä kuvaan. Useissa hänen maalauksissaan hänen nimensä on kaiverrettu koristellun hääveitsen varteen. Tällaisia veitsiä antwerpenilaiset hopeasepät valmistivat noin vuosina 1595–1600. Pikareiden ja kullattujen kulhojen kiiltävissä pinnoissa näkyy lisäksi pieni muotokuva taiteilijasta itsestään metalliin heijastuneena. Perinne juontaa juurensa alankomaalaisiin mestareihin, mutta Peeters teki siitä tavaramerkkinsä. Käytännössä hän sanoi: olen tässä, keskellä kuvaa, juuston ja viinimarjojen välissä.
"Clara Peeters signeerasi asetelmansa veitsellä ja omilla kasvoillaan hopeamaljassa – se on yksi taidehistorian hiljaisimmista tavoista sanoa: minä olin täällä."
Markkinat ovat ymmärtäneet tämän. Peetersin huutokauppaennätys on vuodelta 1612 peräisin oleva kukka-asetelma Roses, Lilies, an Iris and Other Flowers in an Earthenware Vase, joka myytiin Christie'sillä New Yorkissa 10. kesäkuuta 2022 vasarahintaan 1,2 miljoonalla dollarilla eli kuluineen 1,5 miljoonalla dollarilla. Artpricen mukaan hänellä on ollut 49 julkista huutokauppamyyntiä, ensimmäinen vuonna 1987 ja viimeisin vuonna 2025. Nämä luvut osoittavat, että aikoinaan lähes unohduksiin joutunut nimi on nyt yksi barokin arvostetuimmista. Lisätietoja hänen elämästään ja teoksistaan on Wikipedian Clara Peeters -sivulla.
Tukholman Nationalmuseumin toimiminen lainanantajana kertoo näyttelyn kautta myös ruotsalaisista kokoelmista. Barokin ajan naismaalarit ovat olleet museoissamme koko ajan, mutta usein muiden nimien alla tai kokonaan ilman nimeä. Peetersin Oslossa olevan asetelman uudelleenattribuointi on esimerkki siitä, miten tutkimus voi nostaa teoksen nimettömyydestä selkeästi tunnistetun tekijän nimiin. Tällaista työtä tehdään parhaillaan eri puolilla Eurooppaa.
Taidekeräilijän tai sellaisen, joka vain haluaa ripustaa jotain vuosiksi, kannattaa huomioida, mitä tapahtuu, kun historiaa tulkitaan uudelleen. Toisen luokan taiteilijoiden teoksina pidetyt kuvat nousevat esiin, niitä asetetaan näytteille ja niistä tulee jälleen haluttuja. Kiinnostus näkyy sekä museoissa että sisustajien keskuudessa. Tämä on hyvä syy valita aihe huolella pelkkien hetkellisten trendien seuraamisen sijaan.
Artemisia, Sofonisba ja Judith: kolme tapaa ottaa paikkansa 1600-luvulla
Artemisia Gentileschi maalasi teoksen Susanna ja vanhat miehet vuonna 1610 ollessaan 17-vuotias; se on hänen varhaisin säilynyt teoksensa. Hänen teoksestaan Judith surmaa Holoferneen on useita versioita: ensimmäinen on vuodelta 1612–1613, ja se on Capodimonten museossa Napolissa, kun taas toinen, vuosina 1614–1620 maalattu versio on Uffizin galleriassa Firenzessä. Hän oli ensimmäinen nainen, joka hyväksyttiin Firenzen taideakatemian Accademia delle Arti del Disegnon jäseneksi. Hänen aiheensa ovat dramaattisia, fyysisiä ja suoria. Ne ovat saaneet uuden elämän modernissa feminismissä, mutta ne ovat myös mestarillisia valonkäytön oppitunteja.
Sofonisba Anguissola, seurueen vanhin, saavutti aseman, joka tekee hänestä ainutlaatuisen aikanaan. Hänen perheestään ja hovista maalaamansa muotokuvat kuvaavat ihmisiä arjen keskellä: naurua, leikkivää sisarusparvea, katsetta, joka kohtaa katsojan. Haarlemissa työskennellyt Judith Leyster tunnetaan iloisista seuruekuvistaan, joissa muusikot ja juomaveikot näyttävät pysähtyneen kesken lauseen. Voit tutustua hollantilaiseen koulukuntaan myös oppaassamme Hals ja Rembrandt Haarlemissa, jossa keskiössä ovat Leysterin aikalaiset.
Kaikille heille oli yhteistä, että he työskentelivät maailmassa, jota ei ollut rakennettu heitä varten, ja että heidän teoksensa ovat silti säilyneet. Tämä on julisteelle vahva lähtökohta: kuva kantaa mukanaan tarinaa syntyajastaan, ja tarina tulee mukana huoneeseen.
Peetersin juhlapöydästä ruokailutilaasi: asetelma julisteena
Asetelma on yksi harvoista taidelajeista, jotka sopivat melkein kaikkialle kotiin. Tämä johtuu siitä, että aiheet ovat arkisia: hedelmiä, kalaa, juustoa, leipää, kukkia, lasia. Keittiössä tai ruokapöydän ääressä taulu, jossa on katettu pöytä, jatkaa luontevasti huoneessa tapahtuvaa. Peetersin omaleimainen tyyli, jossa tumma tausta ja kirkas valo korostavat metallia ja hedelmiä, tekee kuvista sopivia myös huoneisiin, joissa ei muuten ole luonnonvaloa.
Olemme kirjoittaneet siitä, miten asetelmissa voidaan käyttää värejä ja valoa oppaassamme Zurbaránin sitruunoista Louvressa, ja moni asia pätee myös tässä. Tumma tausta ja kirkkaasti valaistu aihe pääsevät parhaiten oikeuksiinsa ohuissa puu- tai mustissa kehyksissä, mielellään hillityn paspartuurin kanssa, joka korostaa kuvan vaaleita osia. Nykyajan kukka-asetelmia, joissa on ruusuja ja liljoja ruukussa, löydät kukka-aiheisten julisteidemme valikoimasta.
Vinkki: Ripustatko asetelman ruokailutilaan? Sijoita kuva niin, että sen keskikohta on noin 145 senttimetrin korkeudella lattiasta, mutta ripusta se hieman alemmas, jos yleensä istutte illallisella. Pöydän yläpuolella olevan lampun valo saa barokkimaalauksen tummat alueet hehkumaan.
Konkreettisia valintoja: barokin naisten aiheet, koot ja huoneet
Jos haluat tuoda näyttelystä jotain kotiin, voit aloittaa pohtimalla, mikä huone kaipaa tarinaa. Keittiö ja ruokailutila ovat luontevia paikkoja asetelmille, ja lisää ideoita löydät keittiötauluistamme ja sitrus- ja hedelmäjulisteistamme. Kirkkaassa valossa kylpevät hedelmät tummaa taustaa vasten ovat juuri sellainen aihe, josta Peeters, Zurbarán ja heidän seuraajansa loivat oman lajityyppinsä.
Muotokuva vaatii hieman enemmän harkintaa. 1500- tai 1600-luvulta peräisin oleva naisen muotokuva on luonteeltaan erilainen kuin asetelma, sillä katse kohtaa katsojan. Olohuoneessa tai eteisessä muotokuva toimii parhaiten, kun se ripustetaan silmien korkeudelle omalle seinälleen tai osaksi tauluseinää, jossa useat kuvat käyvät vuoropuhelua keskenään. Jos haluat yhdistää vanhempia aiheita uudempiin, voit selata tunnettujen taiteilijoiden taideteoksia ja löytää kuvia, joita yhdistää sama väripaletti, esimerkiksi lämpimät maanläheiset sävyt ja syvä vihreä.
Koon puolesta 50x70 senttimetriä on varma valinta asetelmille ja muotokuville, kun taas 30x40 sopii tauluseinälle, jossa useat aiheet pääsevät rinnakkain. Suuri 70x100 voi tehdä asetelmasta lähes käsinkosketeltavan: hedelmät ovat luonnollisen kokoisia, ja huone muuttuu juhlapöydäksi. Kannattaa huomioida, että barokin tummat taustat menettävät paljon, jos huoneessa on voimakas vastavalo. Ripusta taulu paikkaan, johon päivänvalo osuu siihen vinosti, jotta pinta ei heijasta.
Lisää inspiraatiota saat oppaastamme, joka käsittelee Eva Gonzalèsia Petit Palais’ssa, jossa toinen unohdettu maalari löydetään uudelleen. Näitä kahta näyttelyä yhdistää ajatus siitä, että taidehistorian unohdetut naiset ansaitsevat paikan seinillä, eivät vain alaviitteissä. Jos haluat seurata Peetersin teosten hintoja ja huutokauppahistoriaa, lue koko Artpricen artikkeli näyttelystä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä Woman Painterista ja barokin naismaalareista
Oslossa järjestettävä näyttely muistuttaa, että taidehistoriassa on aina ollut enemmän maalareita kuin oppikirjoissa mainitaan. Tutustu teoksiin, joita ovat maalanneet tunnetut taiteilijat, katso julisteita ruokailutilaan ja hedelmäaiheisia tauluja löytääksesi kuvan, jolla on kerrottavanaan todellinen tarina. Anna sille paikka tilassa, johon kokoonnutte joka päivä.