Ateljee, ompeluhuone ja luomistila ovat talon ainoita huoneita, joissa seinä ei ole tausta vaan työväline. Maalaustelineen tai ompelukoneen viereen ripustetun julisteen pitäisi auttaa sinua ajattelemaan, vertailemaan ja pääsemään alkuun, ja sen pitäisi kestää pölyä, kirkasta työvalaistusta ja jatkuvaa siirtelyä. Tässä oppaassa kerrotaan, miten valitset ja ripustat julisteita juuri sellaiseen huoneeseen, jossa luodaan uutta. Historiallisina esimerkkeinä toimivat Carl Larssonin ateljee Sundbornissa ja Matissen paperista leikatut seinäkoristeet.
Pikatietoa: Carl Larssonin suuri ateljee Lilla Hyttnäsissä, Sundbornissa, avattiin vuonna 1899, ja se on yksi Skandinavian suurimmista taidehuoneista. Matisse peitti Vencen ateljeensa seinät (1943–1948) paperikollaaseilla, joita hän siirteli kuin pelikortteja. Valaistusalan suositusten mukaan taiteilijan työhuoneeseen sopii 5000–5500 kelvinin värilämpötila ja yli CRI 90:n värintoisto, ja eurooppalainen työpaikkastandardi (EN 12464-1) määrittää tarkkuutta vaativaan työhön 750–1000 luksin valaistusvoimakkuuden.
Ateljee vastakohtana valmiille huoneelle
Useimmissa huoneissa taide on esillä valmiina. Ateljeessa se on esillä keskeneräisenä ja muutoksessa. Ero on ratkaiseva, kun valitset aihetta, kehystä ja paikkaa, sillä työhuoneen julisteella on kolme aivan eri tehtävää kuin olohuoneen julisteella: sen pitää näyttää esimerkkiä, herättää ajatuksia ja kestää vaihtamista. Maalaaja tarvitsee usein viitteen näkökenttäänsä, ompelija värimalleja ja kirjoittaja kuvan, joka päästää ajatukset vapaiksi.
Carl Larsson rakensi suuren ateljeensa Lilla Hyttnäsiin vuonna 1899 vanhaa taloa kohti vinottain, ja siinä oli korkeat ikkunat sekä sisustus oranssinpunaisine ja vihreine sävyineen. Aivan katon rajassa kulkee tekstifriisi, joka kannustaa ahkeruuteen, toivoon ja työntekoon – siis seinälle kirjoitettu viesti, joka on suunnattu maalaustelineen ääressä seisovalle eikä vieraille. Se on hieno esimerkki siitä, miten työhuoneen pinnasta voi tehdä aktiivisen työvälineen. Lilla Hyttnäsin ateljeeta kuvailee Carl Larsson-gården, ja se osoittaa, että luomistila saa mielellään olla värikäs, kunhan värit palvelevat työntekoa.
Ota siis tämä ajatus mukaasi omaan huoneeseesi: älä kysy, mikä juliste on kaunein, vaan mikä saa sinut aloittamaan. Hyvä vastaus voi olla teos, jossa on vahva sommittelu ja jota voit tutkia, tai abstrakti pinta, joka jättää tilaa omille ideoillesi. Oikeaa vastausta ei ole, mutta yksi valintatapa toimii hyvin: ripusta kolme ehdokasta teipillä kolmeksi päiväksi ja pidä se, jota katselet yhä taukoa pitäessäsi.
Matisse ja seinä työpintana
Harva taiteilija on käyttänyt huoneen seiniä yhtä järjestelmällisesti työpintana kuin Henri Matisse viimeisinä vuosinaan. Museum of Modern Artin ateljeita käsittelevän esittelyn mukaan hän peitti Vencessä sijaitsevan Villa le Rêven, jossa hän asui vuosina 1943–1948, seinät leikatuilla ja maalatuilla paperimuodoilla ja siirteli niitä edestakaisin, kunnes sommittelu oli kohdallaan, melkein kuin pelatessaan korttia. Neulojen reiät näkyvät edelleen kehystetyissä kollaaseissa. Ranskan Rivieralla sijaitsevassa Hôtel Réginassa vuosina 1949–1954 menetelmä laajeni kokonaisiin huoneisiin. Vuodelta 1952 peräisin oleva teos Papukaija ja merenneito ulottuu kahdelle seinälle ja niiden väliseen nurkkaan, jopa lämpöpatterin yli. Matisse kuvaili lopputulosta pieneksi puutarhaksi ympärillään, jossa hän saattoi kulkea. Tarina kerrotaan MoMA:n interaktiivisessa esittelyssä Matissen ateljeista.
Kotona luovaa työtä tekevälle opetus on käytännöllinen. Jätä osa seinästä muunneltavaksi: käytä leveää listaa, korkkilevyä tai riviä magneettilistoja, joihin voit vaihtaa julisteet muutamassa sekunnissa jättämättä jälkeensä reikiä. Matisse ajatteli silmillään ja käsillään, ja hänen piti nähdä vaihtoehdot yhtä aikaa. Sinäkin teet niin, kun kokeilet väriyhdistelmiä, piirrät luonnoksia tai suunnittelet kirjontaa. Matisse-juliste sopii tällaiseen huoneeseen sekä inspiraation lähteeksi että malliesimerkiksi siitä, miten väripinnat tasapainottavat toisiaan. Löydät valikoiman kokoelmasta Henri Matissen taulut ja julisteet.
"Luovan työn tilassa seinän ei kuulu olla valmis. Sen pitäisi olla ensimmäinen asia, jota muutat, kun ideasi muuttuu."
Valaistus ratkaisee, mitä värejä todella näet
Jokainen väreillä työskentelevä tietää, että sama sininen pinta näyttää erilaiselta lampunvalossa ja ikkunan ääressä. Siksi ateljeissa suositaan tasaista, viileää päivänvaloa. Taiteilija James Gurney kirjoittaa blogissaan, että pohjoisesta tulevan valon värilämpötila on noin 6500 kelviniä tai enemmän, kun taas tavallisen lämminvalkoisen lampun valon värilämpötila on noin 2000–3000 kelviniä ja kynttilänvalon noin 1900 kelviniä. Hän rakensi itse ateljeensa uudelleen käyttämällä 5000 kelvinin LED-putkia, joiden värintoistoindeksi on 95. Valaistusalan yritys BenQ suosittelee taiteilijoiden työhuoneisiin 5000–5500 kelviniä ja CRI-arvoa 90 tai enemmän sillä perusteella, että se vastaa päivänvaloa. Kumpikaan lähde ei esitä virallisia standardeja, vaan kertoo ammattilaisten keskenään jakamista käytännöistä, mutta luvut antavat hyvän suuntaviivan valaisimia ostaessa.
Julisteiden ripustajalle tämä merkitsee kahta asiaa. Ensinnäkin julisteen värit kannattaa arvioida siinä valaistuksessa, jossa aiot työskennellä niiden äärellä, ei myymälän tai toimiston valaistuksessa. Toiseksi vältä ripustamasta mallikuvaa suoraan auringonvaloon, sillä valon aiheuttamat vauriot kertyvät ajan mittaan. Kanadan konservointilaitoksen mukaan vaurio riippuu luksien ja tuntien tulosta, joten 100 luksia 400 tunnin ajan vastaa 50 luksia 800 tunnin ajan. Museoiden suositusraja herkille materiaaleille on noin 50 luksia, mikä on työhuoneessa epärealistista, mutta ajatus on hyödyllinen: mitä enemmän auringonvaloa huoneeseen tulee, sitä useammin kannattaa vaihtaa aihetta tai valita kehykseen UV-suodatin. Lue lisää siitä, miten valo muuttaa kuvaa artikkelistamme miten valo muuttaa seinällä olevaa taidetta.
Voit pitää työkohteen valaistuksen eri tasolla kuin huoneen yleisvalaistuksen. Työpaikkojen eurooppalaisessa standardissa EN 12464-1 tarkkuutta vaativaan työhön suositellaan 750–1000 luksia tai enemmän, ja monet harrastajat saavuttavat tämän tason suuntaamalla hyvän valaisimen työtasolle. Valaise julisteseinä pehmeämmin ja tasaisemmin, jotta se ei häikäise ensimmäisenä.
Millaiset aiheet sopivat luovaan työhuoneeseen
Aiheet, joita voi tutkia
Maalaamisesta tai piirtämisestä pitävä hyötyy taideteoksista, joissa on selkeä rakenne ja joiden linjaa, väripintaa tai varjostusta silmä voi seurata. Tunnettujen taiteilijoiden taideteokset -kokoelman klassiset teokset toimivat keskustelukumppaneina: näet, miten mestari on ratkaissut valon tai ihmisvartalon kuvaamisen, ja voit soveltaa samaa omaan paperiisi. Valitse mieluiten teoksia, joita jaksat katsella satoja kertoja, älä sellaisia, jotka tekevät vaikutuksen ensi silmäyksellä.
Aiheet, jotka jättävät tilaa sinulle
Jos teoksesi ovat tekstipohjaisia tai digitaalisia, juliste, joka luo enemmän tunnelmaa kuin kertoo tarinaa, voi olla parempi valinta. Abstraktit värikentät ja pehmeät muodot antavat aivoille tauon viemättä huomiota. Löydät monia tällaisia Abstraktit julisteet -kokoelmasta. Se selittää, miksi taiteilijat ripustavat usein esille teoksia, jotka eivät muistuta heidän omaa työskentelyään: kirjoittajaa voi rauhoittaa maisemakuva, kun taas maisemia maalaavan silmää voi levätä geometrisen sommitelman äärellä.
Persoonalliset aiheet
Ilmeikkäällä kädenjäljellä tehdyt kuvitukset ja piirrokset tuovat huoneeseen seuraa. Ne kertovat, että joku muukin on istunut täällä ja kamppaillut tyhjän paperin kanssa. Kuvitusjulisteet ovat hyvä aloituspaikka, jos etsit huumoria ja ilmeikästä viivankäyttöä, etenkin lasten luovaan huoneeseen tai tekstiilien ja keramiikan parissa työskentelevälle.
Ripustus, kehykset ja mitat käytössä olevassa huoneessa
Luova työtila joutuu kovemmalle koetukselle kuin olohuone: siellä on maaliroiskeita, hiontapölyä, lipsahtelevia saksia ja nurkkiin kolhivia kyynärpäitä. Siksi kehykset kannattaa valita käytännön syistä. Akryylilasi on kevyempää eikä säröile, mutta naarmuuntuu. Lasissa on paras pinta, mutta se on painavampaa ja vaatii tukevamman kiinnityksen. Mustat tai luonnonpuun väriset kehykset peittävät lian paremmin kuin valkoiset. Katso vakiokokoihin sopivat kehykset kaikista kehyksistämme.
Mitoitus aiheuttaa luovissa työtiloissa usein enemmän päänvaivaa kuin muissa huoneissa, sillä pöytä, hyllyt ja säilytystilat vievät seinätilan, jolle muuten voisi ripustaa taidetta. Nyrkkisääntö: ripusta julisteet niin, että niiden keskikohta on silmien tasolla eli noin 145–150 senttimetrin korkeudella lattiasta. Jos kuitenkin istut ateljeessa suurimman osan ajasta, voit laskea julisteita kymmenestä viiteentoista senttimetriä. Sijoita referenssikuvat työpisteestä katsottuna näkökenttään, mieluiten hieman sivuun, jotta et tuijota niitä suoraan. Valitse läheltä tarkasteltaviin referenssikuviin 30x40- tai 40x50-koko ja pääosaan tulevaan kuvaan 50x70-koko.
Vinkki: Tee helposti muunneltava referenssiseinä. Kiinnitä tauluhylly tai magneettitaulu työpöydän yläpuolelle silmien tasolle ja vaihda sen kolmesta viiteen julistetta kahden kuukauden välein. Näin saat käyttöön Matissen menetelmän joustavasti ilman, että seinään tarvitsee tehdä joka kerta uusia reikiä.
Ateljeesta museoksi: näin suunnittelet luovan työtilan
Lontoon Tate Modernissa on maksuton pysyvä näyttely nimeltä In the Studio. Sen yhdestätoista huoneesta koostuva näyttely kertoo, miten taiteilijat työskentelevät ja miten katsoja kohtaa heidän työnsä. Se käsittelee kaikkea työskentelyprosessista siihen, miten tila on osa teosta, ja osoittaa, että ateljee itsessään on kulttuuriperintöä. Voit lukea näyttelystä Tate Modernin verkkosivustolta. Kotiaan sisustavalle viesti on, että tilassa saa näkyä työn jälkiä. Likainen sivellin lasissa ja paperi, jossa on epäonnistunut luonnos, kertovat tilasta enemmän kuin täydellinen stailaus.
Jos haluat perehtyä tarkemmin taiteen ja työskentelyn yhdistämiseen, lue oppaamme julisteista askarteluhuoneeseen ja julisteista kotitoimistoon. Molemmissa käsitellään värivalintoja ja ripustuskorkeutta huoneissa, joissa todella työskennellään. Erona ateljeehen on se, että näissä huoneissa näyttö on useammin tärkein valonlähde, kun taas ateljeessa valaistusta ohjaa päivänvalo.
Usein kysyttyä julisteista ateljeessa ja askarteluhuoneessa
Oletko muuttamassa huonetta ateljeeksi tai askarteluhuoneeksi? Aloita valaistuksesta ja siirrettävästä taululistasta ja lisää sitten julisteita vähitellen. Tutustu tunnettujen taiteilijoiden taideteoksiin, valitse aiheet, jotka innostavat sinua aloittamaan, ja vaihda niitä, kun ideasi muuttuu.